Mikä hanke?

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre rakentaa uudenlaisen biotuotetehtaan Äänekoskelle Keski-Suomeen. Se on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa. Sen työllistävä vaikutus on yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa, uusia työpaikkoja syntyy 1 500.

Kyseessä on maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Se tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti myös muita erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biokaasua, tuotekaasua ja rikkihappoa. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat tekstiilikuidut ja ligniinijalosteet. Tehdas on suunniteltu alusta lähtien niin, että se mahdollistaa laajan ja monipuolisen tuotevalikoiman, jota valmistamaan syntyy ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi.

Biotuotetehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Biotuotetehtaan käynnistäminen aloitetaan elokuun puolivälissä vuonna 2017.

Miksi?

Biotuotetehtaan rakentamiselle Suomeen on hyvät perusteet:

  • Havusellun globaali kysyntä kasvaa tasaisesti.
  • Markkinahavusellun kysyntä oli noin 24 milj. tonnia vuonna 2014, ja sen ennustetaan kasvavan noin 26 milj. tonniin vuoteen 2025 mennessä. Kasvu on vahvinta Aasiassa, erityisesti Kiinassa.
  • Korkealaatuista pohjoista havukuitua käyttävän tehtaan hintakilpailukyky on hyvä.

Investointi tukee Metsä Fibren kasvua ja parantaa pitkän aikavälin kannattavuutta hyödyntämällä vahvaa havusellumarkkinaa ja tarjolla olevaa havupuun kestävästi korjattavaa hakkuuylijäämää Suomessa.

Minne?

  • Tehdas rakennetaan Äänekosken nykyisen sellutehtaan alueelle ja osittain sen paikalle olemassa olevan metsäteollisuuden yhteyteen. Käytettävissä on noin 40 hehtaarin kokonaispinta-ala.
  • Sijainti on raaka-aineen saatavuuden kannalta ihanteellinen, ja logistiset verkostot ovat valmiiksi olemassa.
  • Biotuotetehdas luo alueelle ja Suomeen biotalouteen keskittyneiden yritysten monipuolisen ekosysteemin, joka synnyttää ja tuottaa tulevaisuuden biotuotteita puuraaka-aineesta.

Investoinnin vaikutukset

  • Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi synnyttää valmistuttuaan Suomeen arviolta yli 0,5 mrd. euron tulovaikutuksen vuosittain.
  • Viennin vuotuinen arvon lisäys on 0,5 mrd. euroa.
  • Biotuotetehdas monipuolistaa maamme metsä- ja biotalouden rakennetta ja laajentaa tuotevalikoimaa korkean lisäarvon tuotteilla.
  • Rakennusajan työllistävä kokonaisvaikutus yli 6 000 henkilötyövuotta.
  • Tuotannon käynnistyttyä työllistävä vaikutus koko arvoketjussa Suomessa on yli 2 500 työpaikkaa, joista uusia on noin 1 500.
  • Merkittävimpiä työllistämisvaikutuksia odotetaan metsätalouteen ja kuljetuksiin.
  • Biotuotetehdas tukee Suomea uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa. Se tuottaa sähköä 2,4 kertaa enemmän kuin itse tarvitsee.
  • Tehdas lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa yli kahdella prosenttiyksiköllä.
  • Hanke alittaa nykyisen tehtaan ympäristöluvan päästörajat.
  • Valmistuttuaan biotuotetehdas lisää puunkäyttöä merkittävästi, vaikutus ulottuu koko Suomeen.
  • Kuitupuun käyttö lisääntyy valtakunnallisesti noin 4 milj. m³ vuodessa.
  • Lisäyspotentiaali kestävästi 7 milj. m³ havukuitua ja 4 milj. m³ koivukuitua. Puu hankitaan pääosin kotimaasta.
  • Äänekosken keskeinen sijainti ja Metsäliitto Osuuskunnan laaja jäsenpohja turvaavat puun hankintaa. Metsä Groupin vahva, tukkia käyttävä puutuoteteollisuus tukee osaltaan kuitupuun hankintaa.

Merkitys Suomelle

Investointi

Kyseessä on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi, 1,2 mrd. euroa. Tuotanto on suunniteltu resurssitehokkaaksi. Selluntuotanto Äänekoskella kasvaa 1,3 milj. tonniin nykyisestä noin 0,5 milj. tonnista vuodessa. Taloudelliset vaikutukset Suomelle ovat arviolta 0,5 mrd. euroa vuodessa. Biotuotetehdas monipuolistaa maamme metsä- ja biotalouden rakennetta ja laajentaa tuotevalikoimaa korkean lisäarvon tuotteilla.

Suomeen on viimeksi rakennettu sellutehtaita vuosina 1996 (Rauma) ja 2001 (Joutseno).

Kyseessä on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi, 1,2 miljardia euroa.

Ympäristö

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdaskonsepti mahdollistaa uusien biotuotteiden integroidun valmistuksen ja teollisuusprosessin sivuvirtojen resurssitehokkaan hyödyntämisen sekä uudenlaisen biotalouden ekosysteemin muodostumisen. Sellun tuotannon kasvusta huolimatta tehdas pystyy toimimaan nykyisen ympäristöluvan päästörajoissa. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA) prosessin avulla hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu ja pyritty minimoimaan.Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt biotuotetehtaalle ympäristöluvan ja vedenottoluvan, joiden perusteella toiminta voidaan aloittaa.

Seuraavat ympäristönäkökohdat on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa:

Puun hankinta

Tehdas käyttää havupuuta 4,5 milj. m³ ja koivua 2 milj. m³ vuodessa. Tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 milj. m³, lisäyksestä valtaosa on havukuitupuuta. Kuitupuu hankitaan pääosin Suomesta.

Suomessa havukuitupuun hakkuita voidaan kestävästi lisätä 7 milj. m³ ja koivukuidun 4 milj. m³ vuodessa.

Kestävästi hoidetut metsät toimivat ilmastonmuutosta hidastavina hiilinieluina. Tehtaan käyttämä puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta. 90 prosenttia puusta on sertifioitua.

Sellunvalkaisu

Biotuotetehtaan sellunvalkaisu perustuu nykyaikaiseen ECF-tekniikkaan, jossa vaikuttavat valkaisukemikaalit ovat happi, vetyperoksidi ja klooridioksidi. Nykyaikaisessa biotuotetehtaassa klooridioksidia käyttävä ECF-valkaisu voidaan tehdä yhtä vähävetiseksi kuin täysin kloorikemikaaliton TCF-valkaisu. Ympäristövaikutuksiltaan nykyaikainen ECF-valkaisu ja TCF-valkaisu eivät poikkea toisistaan.

Glaubersuola

Glaubersuola on neutraali suola, jota käytetään muun muassa pyykinpesuaineissa. Nykyaikaisen sellutehtaan kemikaalikierto on suljettu, jolloin päästöt ympäristöön ovat pieniä. Tällöin eri prosessivaiheissa käytettävät natrium- ja rikkikemikaalit lisäävät kierrätettävien kemikaalien määrää. Perinteisesti rikkikemikaalin lisääntyminen tasoitetaan poistamalla kemikaalikierrosta glaubersuolaa (Na2SO4) liuottamalla sitä jätevesiin ympäristöluvan sallimalla tavalla. Glaubersuolan liuottaminen lisää vastaanottavan vesistön natrium- ja rikkipitoisuuksia. Mahdolliset ympäristövaikutukset riippuvat vastaanottavasta vesistöstä. Voimakkaasti virtaavassa vesistössä, kuten Kuhnamossa, vaikutus on pieni. Tehtaan prosessien ja prosessikemikaalien valinnalla voidaan vaikuttaa glaubersuolan poistotarpeeseen. Tavoitteena on, että nykyaikaisesta biotuotetehtaasta ei tarvitse liuottaa glaubersuolaa jätevesiin tehtaan normaalin käynnin aikana.

Natura-alue

Vatianjärven–Saraaveden alue on moniosainen Natura 2000 -alue Äänekosken tehdasalueen alajuoksulla. Tehdasaluetta lähimpänä Lujiankoski ja Kapeenkoski ovat noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä puhdistetun jäteveden purkupaikasta. Suunnittelun lähtökohtiin kuuluu, että uuden biotuotetehtaan ympäristökuormitus ei ylitä nykyiselle sellutehtaalle vuonna 2006 myönnetyn ympäristöluvan raja-arvoja. Näin ollen vesistön tila noin kahdeksan kilometrin päässä olevalla Natura 2000 -alueella Lujiankoskella ja Kapeenkoskella ei tule muuttumaan.

Vaikutukset kasvillisuuteen ja maaperään

Uusi biotuotetahdas tulee sijoittumaan kokonaisuudessaan nykyiselle teollisuustontille. Uusi tehdas parantaa ilmanlaatua. Näin ollen uudella tehtaalla ei tule olemaan ainakaan haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja maaperään tehdasalueen ulko- tai sisäpuolella. Vaikutukset kasvillisuuteen ja maaperään arviointiin osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Vedenkäytön lisääntyminen

Uusi biotuotetehdas on sellunvalmistuskapasiteetiltaan yli kaksinkertainen nykyiseen sellutehtaaseen verrattuna. Tavoitteena on, että uusi tehdas on vesikierroiltaan erittäin suljettu ja sen puhdistusprosessi tehokas, ja tehtaan prosessiveden kokonaiskäyttö, samoin kuin jätevesivirtaama ovat nykyisen sellutehtaan suuruusluokkaa. Tehtaan jätevesillä ei olisi vaikutuksia vesistöluokituksiin tai alueen vesistöjen käyttöön.

Biotuotetehtaan jäähdytysvesimäärä kasvaa nykyiseen tehdasintegraatiin verrattuna. Enimmillään tehtaan raakaveden kokonaiskäyttö kesäolosuhteissa yli kaksinkertaistuu ja nousee yli 7 000 litraan sekunnissa. Vedestä valtaosa kuitenkin palautetaan vesistöön puhtaana, ja vesistön lämpötila nousee muutaman asteen purkualueella.

Lämpötilojen vaikutus vesistöön

Uuden biotuotetehtaan lämpökuorma on moninkertainen nykyiseen sellutehtaaseen verrattuna, ja jäähdytysveden tarve kasvaa suhteessa tuotannon kasvuun. Biotuotetehtaassa normaalisti vesistöön johdettavaa lämpökuormaa pyritään hyödyntämään muiden biotuotteiden valmistusprosesseissa ja siten vähentämään hukkalämmön määrää. Kuhnamoon johdetaan kuitenkin nykyistä enemmän lämpökuormaa. Jäädytysveden lämpötilan nousu saattaa vaikuttaa jäätilanteeseen jäätymisen viivästymisellä tai sulamisen aikaistumisella.

Lämpökuorman vaikutus Kuhnamon ja muun alapuolisen vesistön lämpötilaan mallinnettiin osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Jätteet

Biotuotetehtaan yhtenä tavoitteena on toimia kasvualustana teollisille symbiooseille, joiden tuloksena syntyy päätuotannosta kertyviä tähteitä hyödyntävä ekosysteemi. Tavoitetilassa biotuotetehtaasta ei synny kaatopaikalle vietäviä jätteitä. Tavoitetilaan pääseminen vie useita vuosia projektin ensivaiheen, uuden sellutehtaan, käynnistymisen jälkeen.

Tavoitetilassa biotuotetehtaasta ei synny kaatopaikalle vietäviä jätteitä.

Ilmanlaatu

Uuden biotuotetehtaan päästöt alittavat kaikilta osin luonnosvaiheessa olevan EU:n päästödirektiivin raja-arvot. Tehtaan laitteet ja prosessit ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Vaikka biotuotetehdas on kapasiteetiltaan yli kaksinkertainen nykyiseen sellutehtaaseen verrattuna, sillä on positiivinen vaikutus Äänekosken ilmanlaatuun, etenkin haisevien yhdisteiden osalta. Tehtaan päästöjen leviäminen mallinnettiin osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Paikallinen liikenne

Suunnitellun biotuotetehtaan sellunvalmistuskapasiteetti on lähes kolme kertaa nykyisen sellutehtaan kapasiteettia suurempi. Tehtaan puu- ja kemikaaliliikenne sekä valmiiden tuotteiden kuljetukset kasvavat vastaavasti. Raakapuu kuljetetaan metsästä tehtaalle rekoilla ja junilla. Tehtaalle saapuu 240 raakapuurekkaa ja 70 junavaunua vuorokaudessa ja sellua kuljetetaan Vuosaaren satamaan 40 junavaunullista vuorokaudessa. Kasvava liikenne lisää liikenteen aiheuttamaa melua kaupungin sisääntuloväylien varrella. Melun lisääntyminen mallinnettiin osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Liikennemäärän kasvu lisää myös liikenteen aiheuttamaa turvallisuusriskiä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi Metsä Fibre tekee yhteistyötä tie- ja paikallisviranomaisten kanssa.

Melu

Tehtaan aiheuttamaan meluun voidaan vaikuttaa sijoittamalla meluisimmat osastot siten, että niiden aiheuttama melu vaimenee ennen tehdasalueen rajaa. Syntyvälle melulle asetetaan myös raja-arvoja tehtaan laitteistoja hankittaessa.

Eniten melua aiheuttaa lisääntyvä liikenne, joka kulkee myös lähellä asutusta. Sekä tehtaan että liikenteen aiheuttama melu mallinnettin osana ympäristövaikutusten arviointia (YVA).

Työllisyys

  • Rakennusajan työllistävä kokonaisvaikutus yli 6 000 henkilötyövuotta
  • Tuotannon käynnistyttyä työllistävä vaikutus on yli 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa
  • Arvoketjuun syntyy 1500 uutta työpaikkaa
  • Merkittävimmät vaikutukset metsätaloudessa ja kuljetuksissa
  • Uusia mahdollisuuksia syntyy erityisesti pk-sektorille

Biotuotetehtaan työllistävä vaikutus on huomattava.

Biotalous

Biotuotetehdas konkretisoi Suomen biotalouden strategian tavoitteita. Biotaloudella tavoitellaan vähähiilistä ja energiatehokasta yhteiskuntaa, joka perustuu uusiutuvien luonnonvarojen ja kierrätettävien materiaalien käyttöön. Suomi aikoo olla biotalouden edelläkävijä ja edistää samalla maan kilpailukykyä, talouskehitystä, työllisyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Tehdaskonsepti mahdollistaa uusien biotuotteiden integroidun valmistuksen ja teollisuusprosessin sivuvirtojen resurssitehokkaan hyödyntämisen sekä uudenlaisen biotalousekosysteemin muodostumisen. Biotuotetehdas tukee Suomea uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa. Tehdas lisää uusiutuvan energian osuutta Suomessa noin kahdella prosenttiyksiköllä. Biotuotetehtaan sähköenergian omavaraisuusaste on 240 prosenttia.

Biotuotetehtaan liiketoimintamalli perustuu tehokkaaseen kumppanuusverkostoon, jossa uusien tuotteiden jalostaminen on arvoketjun eri osaajien yhteistyötä.

Sellutehtaissa noin puolet käytetystä puuraaka-aineesta päätyy selluksi. Biotuotetehtaassa puuraaka-aine ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti. Biotuotetehtaan liiketoimintamalli perustuu tehokkaaseen kumppanuusverkostoon, jossa uusien tuotteiden jalostaminen on arvoketjun eri osaajien yhteistyötä.

Vienti

Havusellun globaali kysyntä kasvaa tasaisesti, noin kaksi miljoonaa tonnia vuoteen 2025 mennessä. Kasvu on vahvinta Aasiassa, erityisesti Kiinassa.

Metsä Fibre on maailman suurimpia havusellun valmistajia.

Metsä Fibre on maailman suurimpia havusellun valmistajia. Hanke parantaa Metsä Fibren pitkän aikavälin kannattavuutta hyödyntämällä vahvaa havusellumarkkinaa ja tarjolla olevaa havupuun kestävää hakkuuylijäämää Suomessa. Tavoitteena on Metsä Fibren markkina-aseman vahvistaminen johtavana havusellun toimittajana. Hanke lisää Suomen viennin vuotuista arvoa noin 0,5 mrd. eurolla.

Palaa etusivulle