Kysy, me vastaamme

Kysymyksiä ja vastauksia

Miksi kutsutte tehdasta nimellä uuden sukupolven biotuotetehdas?

Uuden tehtaan kaikki tuotteet ovat biotuotteita, joista alkuvaiheessa 20 % on muita biotuotteita kuin selluloosaa. Biotuotetehdas valmistaa kestävästi ja resurssitehokkaasti korkealaatuista sellua sekä sivuvirroista erilaisia biomateriaaleja, biokemikaaleja, bioenergiaa ja biolannoitteita. Raaka-aineet ja sivuvirrat hyödynnetään tuotteina ja bioenergiana sataprosenttisesti, eikä tehdas käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita.

Tehtaan sellun tuotannon ympärille syntyy ajan myötä maailmassa ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi.

Miksi paikaksi on valittu juuri Äänekoski?

Tehdas voidaan rakentaa Äänekosken olemassa olevalle tehdasalueelle, jossa sijaitsee myös Metsä Boardin kartonkitehdas. Sijainti on ihanteellinen raaka-aineen saatavuuden kannalta, ja logistiset verkostot ovat valmiiksi olemassa. Äänekosken 30 vuotta vanhan tehtaan uusiminen olisi lähivuosina edessä joka tapauksessa.

Mitkä ja millaiset biotuotteet tulevat kyseeseen alkuvaiheessa?
Entä pidemmällä ajalla?

Tuoteportfolion ydin muodostuu nykyisen sellutehtaan tuotteista, joita ovat korkealaatuiset sellut, mäntyöljy, tärpätti sekä biosähkö, prosessihöyry, kaukolämpö ja puupolttoaine.

Huhtikuussa 2015 tehtiin jo päätös yhdestä uudesta biotuotteesta, jonka valmistus alkaa samalla kun biotuotetehdas käynnistyy vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Tämä kuoresta kaasuttamalla valmistettu kaasumainen biopolttoaine, eli tuotekaasu, hyödynnetään biotuotetehtaassa meesauunin pääpolttoaineena.

Biotuotekonsepti täydentyi helmikuussa 2016 tehdyillä sopimuksilla EcoEnergy SF Oy:n ja Aqvacomp Oy:n kanssa. EcoEnergy SF Oy rakentaa biotuotetehtaalle biokaasulaitoksen, joka hyödyntää raaka-aineenaan lietteitä. Aqvacomp Oy rakentaa Rauman sellutehtaalle biokomposiittilaitoksen, joka aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Aqvacomp tutkii mahdollisuutta rakentaa Äänekoskelle suuremman laitoksen. Lisäksi Metsä Fibre rakentaa biotuotetehtaalle rikkihappolaitoksen, jossa tuotetaan hajukaasuista rikkihappoa tehtaan tarpeisiin sekä kuoren kaasutuslaitoksen, jossa valmistetaan tuotekaasua niin ikään tehtaan omaan käyttöön.

Mahdollisia muita uusia biotuotteita ovat esimerkiksi tekstiilikuidut ja ligniinijalosteet.

Mitä ja millaisia kumppaneita toivotte ekosysteemiin?

Biotuotetehtaan toimintamalli perustuu kumppanuusverkostoon, jossa uudet tuotteet syntyvät arvoketjun eri osaajien yhteistyönä. Odotamme kumppaneiksi eri kokoluokan ja kehitysvaiheen yrityksiä, jotka keskittyvät mm. biomateriaaleihin ja bioenergiaan. Erityisesti pk-yrityksille avautuu mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia korkean jalostusarvon biotuotteita.

Mitkä ovat hankkeen työllisyysvaikutukset?

Rakennusvaiheessa hanke työllistää arviolta 2 000–3 000 henkilöä, rakennusajan työllistävä vaikutus kokonaisuudessaan on yli 6 000 henkilötyövuotta. Tuotannon käynnistyttyä työllistävä vaikutus on 2 500 henkilöä suoraan arvoketjussa Suomessa eli uusia työpaikkoja syntyy noin 1 500. Työllistävät vaikutukset ovat merkittävimmät puunkorjuussa ja kuljetuksissa.

Äänekosken sellutehtaan henkilöstömäärä, noin 170, pysyy ennallaan. Uusi tehdas turvaa nykyiset työpaikat pitkälle tulevaisuuteen. Tehtaan yhteyteen rakennettavat muut biotuoteyksiköt luovat täysin uusia teollisia työpaikkoja.

Miksi Metsä Fibre lähtee tällaiseen investointiin juuri nyt?

Pohjoisen havusellun kysynnän vakaa kasvu maailmanlaajuisesti on investoinnin keskeisin peruste. Tavoitteenamme on vahvistaa johtavaa asemaamme tällä markkinalla, kasvattaa Metsä Fibren liiketoimintaa ja parantaa kannattavuuttamme pitkällä aikavälillä.

Miten hanke etenee tällä hetkellä?

Investointipäätös tehtiin 21.4.2015, ja maarakennustyöt tehdasalueella aloitettiin välittömästi päätöksen jälkeen, ja keskeisten kumppaneiden kanssa tehdyt aiesopimukset viimeisteltiin hankintasopimuksiksi. Laiteasennukset alkoivat vuoden 2016 ensimmäisellä kvartaalilla. Tehtaan koekäyttö alkaa keväällä 2017, ja tehdas valmistuu vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä. Nimellistuotannossa tehdas on kesällä 2018. Lue lisää Eteneminen-sivulta.

Miten biotuotetehdashankkeeseen pääsee töihin?

Kaikki Metsä Groupin, myös biotuotetehtaan, avoimet työpaikat ilmoitetaan Metsä Groupin avoimet työpaikat -sivustolla paikkojen avautuessa. Avoimen hakemuksen voi jättää osoitteessa http://www.metsagroup.fi/Uramahdollisuudet/Avoimettyopaikat/Pages/Default.aspx


Biotuotetehtaan rakennusvaiheen rekrytoinneissa työnantajia auttavat Keski-Suomen TE-palveluiden asiantuntijat:

Satu Hovisalmi, satu.hovisalmi(at)te-toimisto.fi
Anniina Leino, anniina.leino(at)te-toimisto.fi
Tiina Tikkakoski, tiina.tikkakoski(at)te-toimisto.fi

Työnantaja- ja yrityspalveluiden asiantuntijat ovat tavoitettavissa arkisin kello 9–15.30 myös puhelimitse numerossa 0295 046 700. Lue lisää Eteneminen-sivulta.

Millaiset uuden tehtaan päästöt ovat Äänekosken nykyiseen tehtaaseen verrattuna?

Huolimatta tuotannon merkittävästä kasvusta tehdas tulee alittamaan nykyiselle sellutehtaalle vuonna 2006 myönnetyn ympäristöluvan päästörajat. Kaikki tuotannosta syntyvät sivuvirrat ja jätteet hyödynnetään. Laiteratkaisuissa korostuvat energiatehokkuus sekä puhdas teknologia. Lue lisää biotuotetehtaan ympäristöluvasta.

•    Vesipäästöt: ei vaikutusta vesistön käyttökelpoisuusluokitukseen
•    Päästöt ilmaan: kaupunki-ilman laatu paranee erityisesti haisevien yhdisteiden osalta
•    Tehtaan ja tehdasalueen aiheuttama melu ei ylitä ohjearvoja
•    Kiinteä jäte: määrä minimoidaan ja kierrätyksen osuutta kehitetään jatkuvasti

Mitä puulajeja ja missä suhteessa tehdas käyttää?

Tehdas käyttää havupuuta 4,5 milj. m³ ja koivua 2 milj. m³ vuodessa. Uusi tehdas lisää havupuun käyttöä 3,9 miljoonaa m³ ja koivupuun käyttöä 0,4 milj. m³ vuodessa.

Riittääkö puuraaka-aine näin mittavaan tuotantoon?
Kuinka takaatte saatavuuden?

Kuitupuun käyttö lisääntyy noin 4 milj. m³ vuodessa, eli valtakunnallinen kuitupuun käyttö lisääntyy noin 10 prosentilla. Suomessa havukuitupuun hakkuita voidaan kestävästi lisätä 7 milj. m³. Eri tehtaidemme hankinta-alueiden muutoksen kautta vaikutus leviää koko Suomeen.

Puunhankintaamme tukevat Äänekosken keskeinen sijainti, Metsäliitto Osuuskunnan laaja jäsenpohja sekä Metsä Groupin vahva, tukkia käyttävä puutuoteteollisuus. Tuontipuuta tarvitaan nykyiset määrät.

Minkälaiset ovat biotuotetehtaan natrium- ja sulfaattipäästöt?

Biotuotetehtaassa vettä kierrätetään huomattavasti tehokkaammin kuin missään muussa sellutehtaassa maailmassa. Tämä mahdollistaa erittäin tiukkoihin päästötavoitteisiin pääsemisen. Biotuotetehtaalta johdetaan vesistöön natriumia noin 40 % enemmän ja rikkiä noin 15 % vähemmän kuin Äänekosken nykyisestä sellutehtaalta.

Vuositasolla biotuotetehtaasta johdetaan rikkiä sulfaatiksi laskettuna vesistöön noin 13 000 tonnia, jolloin sekoittuessaan Kuhnamon keskimääräiseen virtaamaan (~80 m3/s) kasvaa vesistön sulfaattipitoisuus 5 mg/l. Nykyinen tehdas nostaa vesistöalueen sulfaattipitoisuutta 6 mg/l. Näin ollen vesistön sulfaattipitoisuus laskee nykyisestä.

Biotuotetehtaan vaikutuksesta vesistöalueen natriumpitoisuus kasvaa taustapitoisuudesta 7 mg/l. Nykyinen sellutehdas nostaa vesistöalueen natriumpitoisuutta 5 mg/l. Näin ollen vesistön natriumpitoisuus nousee 2 mg/l nykyisestä. 

Biotuotetehtaan ympäristölupapäätöksessä on annettu lupamääräys selvittää natriumpäästön vaikutukset vesialueella. Tässä selvityksessä analysoidaan myös sulfaattipäästöjen vaikutukset Kuhnamoon.

Biotuotetehtaan aiheuttamat muutokset eivät vaikuta Kuhnamon veden virkistys- tai muuhun käyttöön.

Lue lisää: Tietoa biotuotetehtaan natrium- ja sulfaattipäästöistä vesistöön

Minkälaisia vaikutuksia biotuotetehtaan sulfaattipäästöillä on vesistöön?

Biotuotetehtaan sulfaattipäästöt eivät vaikuta alapuolisen vesistön virkistys- tai muuhun käyttöön tai ekologiseen tilaan. Sellutehtaat käyttävät isoja vesimääriä, mikä johtaa suhteellisen alhaisiin sulfaattipitoisuuksiin jätevesissä. Lisäksi biotuotetehtaan alapuolinen vesistö on tilavuudeltaan suuri ja voimakkaasti virtaava, joten haitallisia vesistövaikutuksia ei ole odotettavissa.

Biotuotetehtaan ympäristölupapäätöksessä on määräys selvittää natriumpäästön vaikutukset vesialueella. Tässä selvityksessä analysoidaan myös sulfaattipäästöjen vaikutukset Kuhnamoon.

Onko sulfaattipäästöille luparajoja?

Metsäteollisuudessa jäte- ja vesistövesien sulfaattipitoisuuksia ja vesistöön kohdistuvaa sulfaattikuormitusta seurataan säännöllisesti tarkkailuohjelmien, laitosten omavalvonnan sekä ympäristöhallinnon vesistöseurantojen puitteissa, mutta päästöraja-arvoja sulfaatille ei ole.

Natriumsulfaattia ei ole luokiteltu ympäristölle haitalliseksi aineeksi, ja sitä esiintyy vesistöissä luontaisesti. Natriumsulfaattia ei ole mainittu valtioneuvoston antamassa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden asetuksessa (1022/2006), eikä sille ole pintavesille asetettuja laatunormeja.  Sulfaattia käytetään yleisesti muun muassa elintarvikkeissa ja pesuaineissa.

Biotuotetehtaalle myönnetyssä ympäristöluvassa on selvitysvelvollisuus lisääntyvän natriumin kannalta. Selvitämme natrium- ja lämpöpäästöjen yhteisvaikutuksen vesistössä etenkin happitalouden ja rehevöitymiskehityksen kannalta.

Vaikuttaako biotuotetehdas vedenlaatuun Päijänteessä, jonne Kuhnamo laskee?

Päijänteen vedenlaatu ei heikkene, ja Päijänteen sulfaattipitoisuus pienenee nykyisestä biotuotetehtaan käynnistyttyä. Päijänteen suureen virtaamaan sekoittuneena (300 m3/s) biotuotetehtaan sulfaattipäästön vaikutus vesistöön on 1,6 mg/l, mikä on 0,2 mg/l vähemmän kuin nykyisen sellutehtaan aiheuttama sulfaattipitoisuus Päijänteessä. Juomaveden sallittu sulfaattipitoisuus on 250 mg/l, ja järvien luontainen sulfaattipitoisuus on 5–20 mg/l Suomessa.

Minkälainen aine natriumsulfaatti on? Onko se vaarallista ihmiselle tai luonnolle?

Natriumsulfaattia ei ole luokiteltu ympäristölle haitalliseksi aineeksi. Se voi aiheuttaa ongelmia yleensä vain pienissä vesistöissä, joissa veden virtaus on vähäistä, minkä vuoksi sulfaatti saattaa kerrostua vesistöjen pohjaan ja veden suolapitoisuus nousta. Tällöin happi voi kulua loppuun pohjan läheisessä vesikerroksessa ja vapauttaa vesistöä rehevöittävää fosforia pohjasta. Vesistöissä, joiden virtaama on suuri, sulfaatti sekoittuu suurempaan vesimäärään, eikä tätä ongelmaa ole.

Sulfaattia esiintyy luontaisesti järvivesissä 5–20 mg/l ja Itämeressä 400–500 mg/l, ja sitä käytetään yleisesti muun muassa elintarvikkeissa ja pesuaineissa. Biotuotetehtaalta vesistöön johdettu sulfaatti nostaa vesistön sulfaattipitoisuutta keskimäärin vain noin 5 mg/l, ja sulfaattimäärät pysyvät Suomen järvien luonnollisen sulfaattipitoisuuksien rajoissa.
 
Sulfaattia ei ole mainittu valtioneuvoston antamassa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden asetuksessa (1022/2006), eikä sille ole pintavesille asetettuja laatunormeja.

 

Kysy, me vastaamme.

Palaa etusivulle