Kysy, me vastaamme

Usein kysytyt kysymykset

Miksi kutsutte tehdasta nimellä uuden sukupolven biotuotetehdas?

Biotuotetehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi, koska se valmistaa sellun lisäksi paljon muita erilaisia biotuotteita, tuottaa bioenergiaa yli oman tarpeen, eikä käytä fossiilisia polttoaineita.

Mitä uusia biotuotteita tehdas valmistaa sellun lisäksi?

Sellun lisäksi biotuotetehtaalla valmistettavat muut biotuotteet ovat mäntyöljy ja tärpätti sekä bioenergiaa. Lisäksi biotuotetehtaan ekosysteemissä on aloitettu tuotekaasun ja rikkihapon valmistus.

Huhtikuussa 2015 tehtiin päätös tuotekaasun valmistamisesta osana biotuotekonseptia. Kuoresta kaasuttamalla valmistettu kaasumainen biopolttoaine hyödynnetään biotuotetehtaassa meesauunin pääpolttoaineena.

Konsepti täydentyi helmikuussa 2016 tehdyillä sopimuksilla EcoEnergy SF Oy:n ja Aqvacomp Oy:n kanssa. EcoEnergy SF Oy rakensi biotuotetehtaalle biokaasulaitoksen, joka hyödyntää raaka-aineenaan lietteitä. Aqvacomp Oy rakentaa Metsä Fibren Rauman sellutehtaalle biokomposiittilaitoksen, joka aloittaa toimintansa vuonna 2017. Aqvacomp tutkii mahdollisuutta rakentaa Äänekoskelle edellistä suurempi laitos.

Lisäksi Metsä Fibre rakentaa biotuotetehtaalle rikkihappolaitoksen, jossa tuotetaan hajukaasuista rikkihappoa tehtaan tarpeisiin sekä kuoren kaasutuslaitoksen, jossa valmistetaan tuotekaasua niin ikään tehtaan omaan käyttöön.

Mahdollisia muita uusia biotuotteita ovat esimerkiksi tekstiilikuidut ja ligniinijalosteet.

Mitä ja millaisia kumppaneita toivotte ekosysteemiin?

Biotuotetehtaan toimintamalli perustuu kumppanuusverkostoon, jossa uudet tuotteet syntyvät arvoketjun eri osaajien yhteistyönä. Odotamme kumppaneiksi eri kokoluokan ja kehitysvaiheen yrityksiä, jotka keskittyvät mm. biomateriaaleihin ja bioenergiaan. Erityisesti pk-yrityksille avautuu mahdollisuuksia valmistaa innovatiivisia korkean jalostusarvon biotuotteita.

Kuinka paljon biotuotetehdas työllistää?

Biotuotetehtaalla työskentelee 150 henkilöä. Tehtaan yhteyteen rakennettavat muut biotuoteyksiköt luovat täysin uusia teollisia työpaikkoja. Äänekosken tehdasalueella työskentelee kaikkiaan noin 800 henkilöä.

Biotuotetehtaan työllistävä vaikutus suorassa arvoketjussaan Suomessa on 2 500 työpaikkaa, joista uusia työpaikkoja on noin 1 500. Työllistävät vaikutukset ovat merkittävimmät puunkorjuussa ja kuljetuksissa.

Miten biotuotetehtaan rakennusprojekti sujui?

Biotuotetehdasprojekti eteni suunnitellussa aikataulussa ja 1,2 miljardin euron budjetissa tehtaan käynnistämiseen 15.8.2017. Lisätietoja projektista.

Millaiset uuden tehtaan päästöt ovat Äänekosken nykyiseen tehtaaseen verrattuna?

Huolimatta tuotannon merkittävästä kasvusta Äänekoskella tehdas tulee alittamaan aiemmalle sellutehtaalle vuonna 2006 myönnetyn ympäristöluvan päästörajat. Tavoitetilassa kaikki tuotannosta syntyvät sivuvirrat ja jätteet hyödynnetään. Laiteratkaisuissa korostuvat energiatehokkuus sekä puhdas teknologia. Lue lisää biotuotetehtaan ympäristöluvasta.

•    Vesipäästöt: ei vaikutusta vesistön käyttökelpoisuusluokitukseen
•    Päästöt ilmaan: kaupunki-ilman laatu paranee haisevien yhdisteiden osalta
•    Tehtaan ja tehdasalueen aiheuttama melu ei ylitä ohjearvoja
•    Kiinteä jäte: määrä minimoidaan ja kierrätyksen osuutta kehitetään jatkuvasti

Mitä puulajeja ja missä suhteessa tehdas käyttää?

Tehdas käyttää havupuuta 4,5 milj. m³ ja koivua 2 milj. m³ vuodessa. Uusi tehdas lisää havupuun käyttöä 3,9 miljoonaa m³ ja koivupuun käyttöä 0,4 milj. m³ vuodessa.

Riittääkö puuraaka-aine näin mittavaan tuotantoon?
Kuinka takaatte saatavuuden?

Kuitupuun käyttö lisääntyy noin 4 milj. m³ vuodessa. Suomessa havukuitupuun hakkuita voidaan kestävästi lisätä 7 milj. m³. Metsä Fibren biotuotetehtaan ja kolmen sellutehtaan hankinta-alueiden muutoksen kautta vaikutus leviää koko Suomeen.

Puunhankintaamme tukevat Äänekosken keskeinen sijainti, Metsäliitto Osuuskunnan laaja jäsenpohja sekä Metsä Groupin vahva, tukkia käyttävä puutuoteteollisuus. Tuontipuuta tarvitaan nykyiset määrät.

Minkälaiset ovat biotuotetehtaan natrium- ja sulfaattipäästöt?

Biotuotetehtaassa vettä kierrätetään huomattavasti tehokkaammin kuin missään muussa sellutehtaassa maailmassa. Tämä mahdollistaa erittäin tiukkoihin päästötavoitteisiin pääsemisen. Biotuotetehtaalta johdetaan vesistöön natriumia noin 40 % enemmän ja rikkiä noin 15 % vähemmän kuin Äänekosken nykyisestä sellutehtaalta.

Vuositasolla biotuotetehtaasta johdetaan rikkiä sulfaatiksi laskettuna vesistöön noin 13 000 tonnia, jolloin sekoittuessaan Kuhnamon keskimääräiseen virtaamaan (~80 m3/s) kasvaa vesistön sulfaattipitoisuus 5 mg/l. Nykyinen tehdas nostaa vesistöalueen sulfaattipitoisuutta 6 mg/l. Näin ollen vesistön sulfaattipitoisuus laskee nykyisestä.

Biotuotetehtaan vaikutuksesta vesistöalueen natriumpitoisuus kasvaa taustapitoisuudesta 7 mg/l. Nykyinen sellutehdas nostaa vesistöalueen natriumpitoisuutta 5 mg/l. Näin ollen vesistön natriumpitoisuus nousee 2 mg/l nykyisestä. 

Biotuotetehtaan ympäristölupapäätöksessä on annettu lupamääräys selvittää natriumpäästön vaikutukset vesialueella. Tässä selvityksessä analysoidaan myös sulfaattipäästöjen vaikutukset Kuhnamoon.

Biotuotetehtaan aiheuttamat muutokset eivät vaikuta Kuhnamon veden virkistys- tai muuhun käyttöön.

Lue lisää: Tietoa biotuotetehtaan natrium- ja sulfaattipäästöistä vesistöön

Minkälaisia vaikutuksia biotuotetehtaan sulfaattipäästöillä on vesistöön?

Biotuotetehtaan sulfaattipäästöt eivät vaikuta alapuolisen vesistön virkistys- tai muuhun käyttöön tai ekologiseen tilaan. Sellutehtaat käyttävät isoja vesimääriä, mikä johtaa suhteellisen alhaisiin sulfaattipitoisuuksiin jätevesissä. Lisäksi biotuotetehtaan alapuolinen vesistö on tilavuudeltaan suuri ja voimakkaasti virtaava, joten haitallisia vesistövaikutuksia ei ole odotettavissa.

Biotuotetehtaan ympäristölupapäätöksessä on määräys selvittää natriumpäästön vaikutukset vesialueella. Tässä selvityksessä analysoidaan myös sulfaattipäästöjen vaikutukset Kuhnamoon.

Onko sulfaattipäästöille luparajoja?

Metsäteollisuudessa jäte- ja vesistövesien sulfaattipitoisuuksia ja vesistöön kohdistuvaa sulfaattikuormitusta seurataan säännöllisesti tarkkailuohjelmien, laitosten omavalvonnan sekä ympäristöhallinnon vesistöseurantojen puitteissa, mutta päästöraja-arvoja sulfaatille ei ole.

Natriumsulfaattia ei ole luokiteltu ympäristölle haitalliseksi aineeksi, ja sitä esiintyy vesistöissä luontaisesti. Natriumsulfaattia ei ole mainittu valtioneuvoston antamassa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden asetuksessa (1022/2006), eikä sille ole pintavesille asetettuja laatunormeja.  Sulfaattia käytetään yleisesti muun muassa elintarvikkeissa ja pesuaineissa.

Biotuotetehtaalle myönnetyssä ympäristöluvassa on selvitysvelvollisuus lisääntyvän natriumin kannalta. Selvitämme natrium- ja lämpöpäästöjen yhteisvaikutuksen vesistössä etenkin happitalouden ja rehevöitymiskehityksen kannalta.

Vaikuttaako biotuotetehdas vedenlaatuun Päijänteessä, jonne Kuhnamo laskee?

Päijänteen vedenlaatu ei heikkene, ja Päijänteen sulfaattipitoisuus pienenee nykyisestä biotuotetehtaan käynnistyttyä. Päijänteen suureen virtaamaan sekoittuneena (300 m3/s) biotuotetehtaan sulfaattipäästön vaikutus vesistöön on 1,6 mg/l, mikä on 0,2 mg/l vähemmän kuin nykyisen sellutehtaan aiheuttama sulfaattipitoisuus Päijänteessä. Juomaveden sallittu sulfaattipitoisuus on 250 mg/l, ja järvien luontainen sulfaattipitoisuus on 5–20 mg/l Suomessa.

Minkälainen aine natriumsulfaatti on? Onko se vaarallista ihmiselle tai luonnolle?

Natriumsulfaattia ei ole luokiteltu ympäristölle haitalliseksi aineeksi. Se voi aiheuttaa ongelmia yleensä vain pienissä vesistöissä, joissa veden virtaus on vähäistä, minkä vuoksi sulfaatti saattaa kerrostua vesistöjen pohjaan ja veden suolapitoisuus nousta. Tällöin happi voi kulua loppuun pohjan läheisessä vesikerroksessa ja vapauttaa vesistöä rehevöittävää fosforia pohjasta. Vesistöissä, joiden virtaama on suuri, sulfaatti sekoittuu suurempaan vesimäärään, eikä tätä ongelmaa ole.

Sulfaattia esiintyy luontaisesti järvivesissä 5–20 mg/l ja Itämeressä 400–500 mg/l, ja sitä käytetään yleisesti muun muassa elintarvikkeissa ja pesuaineissa. Biotuotetehtaalta vesistöön johdettu sulfaatti nostaa vesistön sulfaattipitoisuutta keskimäärin vain noin 5 mg/l, ja sulfaattimäärät pysyvät Suomen järvien luonnollisen sulfaattipitoisuuksien rajoissa.
 
Sulfaattia ei ole mainittu valtioneuvoston antamassa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden asetuksessa (1022/2006), eikä sille ole pintavesille asetettuja laatunormeja.

Kysy, me vastaamme.

Palaa etusivulle