Vilkasta biotalouskeskustelua Metsä Groupin isännöimässä tilaisuudessa

Metsä Group järjesti täällä viikolla keskustelutilaisuuden biotalouden edistämisestä Suomessa ja EU:ssa aiheen kannalta tärkeiden sidosryhmien kesken.

Kutsuvierastilaisuuden keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että biotalouden edistäminen vaatii laajempaa ajattelutavan muutosta, rajat ylittävää yhteistyötä ja yhteisiä pelisääntöjä. Biotuotetehdas nähtiin EU-tasolla Suomen merkittävimpänä biotaloushankkeena.

”Kaikki biotalous ei ole kestävää vaan tulisikin puhua erikseen kestävästä biotaloudesta. Kulutamme jo nyt puolentoista maapallon edestä resursseja, joten lineaarisesta systeemiajattelusta pitää päästä kierto- ja biotaloutta suosiviin malleihin”, sanoi europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen alustuksessaan biotaloudesta EU:n kilpailukyvyn mahdollistajana.

.

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen toi tilaisuuteen EU-tason biotalousnäkökulman.

Metsä Groupin pääkonttorilla 28.9. järjestetty, järjestyksessään ensimmäinen pyöreän pöydän keskustelutilaisuus keräsi yhteen biotalouteen liittyviä toimijoita muun muassa ministeriöistä, järjestöistä sekä tutkimus- ja rahoituslaitoksista.

Avaussanoissa Metsä Groupin kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio rohkaisi biotalouteen liittyvän avoimen vuoropuhelun edistämiseen eri sidosryhmien kanssa ja Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä esitteli biotuotetehdashanketta kansallisen ja EU-tasoisen biotalouden edistämisen ja vaikuttamisen näkökulmasta.

Pietikäisen lisäksi alustuksia kuultiin Finnveran rahoitusjohtajalta Jussi Haarasillalta biotalouden investoinneista sekä WWF Suomen pääsihteeriltä Liisa Rohwederiltä metsäluonnon monimuotoisuudesta ja biotalouden kasvun odotuksista. Tulevaisuudentutkijan näkemyksen aiheeseen maailmantalouden muutosten kannalta toi Helsinki Sustainability Centerin toimitusjohtaja Mika Aaltonen. Tilaisuutta moderoi Jarno Forssell viestintätoimisto Pohjoisrannasta.

Muutakin kun biopolttoaineita

Sirpa Pietikäinen painotti puheenvuorossaan myös alan yhteisistä indikaattoreista ja mittareista sopimisen merkitystä biotalouden edistämiseksi sekä muistutti käyttöhierarkian tärkeydestä puhuttaessa metsien hyötykäytöstä. Sen mukaisesti puuraaka-aineen jokainen osa tulisi hyödyntää aina parhaiten arvoa tuottavaan käyttötarkoitukseen. Parhaaseen osaamiseen perustuva raaka-aineen jalostaminen on bio- ja kiertotalouden peruslähtökohtia. Tässä tarkastelussa puun käyttäminen esim. suoraan energiatuotantoon tai polttoaineena ei ole raaka-aineen tehokkainta hyödyntämistä. Puuta ja tuotannon sivuvirtoja tehokkaasti hyödyntävä Äänekosken biotuotetehdas nostettiin esiin metsäpohjaisen biotalouden lippulaivahankkeena.

Metsien monimuotoisuuden puolesta

WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohwederin mukaan puun polttaminen ei ole kestävä vaihtoehto, vaan puu pitäisi ensisijaisesti käyttää korkeamman lisäarvon tuotteisiin.
 

Myös WWF Suomen Pääsihteeri Liisa Rohweder tarkasteli alustuksessaan ekologista ja taloudellista kestävyyttä ja korosti maapallon kestokyvyn rajojen jo täyttyneen. Tämä sukupolvi on hänen mukaansa viimeinen, joka ehtii vielä ratkaisemaan kriisin ennen katastrofia. Ilmastokriisiä jopa hälyttävämmällä tasolla on maapallon lajiston monimuotoisuus, joka Rohwederin mukaan on kuitenkin turvattavissa myös hakkuumäärien kasvaessa. Metsä Groupin kanssa WWF Suomi on tehnyt yhteistyötä monimuotoisuuden kannalta tärkeiden lehtojen ja paahderinteiden turvaamiseksi talousmetsissä.

”Uudessa metsälaissa on myös positiivista, että metsänomistajille annetaan laajemmat mahdollisuudet monimuotoisuuden edistämiseksi”, Rohweder sanoi.

Rahoittaja punnitsee markkinatilannetta ja lainsäädännön kehitystä

Finnveran Jussi Haarasilta kertoi biotalouden hankkeiden rahoittamisesta.

 

Finnveran Rahoitusjohtaja Jussi Haarasilta tarjosi rahoittajan näkökulman biotalouden investoineihin. Raaka-aineen saatavuus ja hinta, markkinatilanne ja kysyntä sekä regulaation kehitys ovat rahoittajan kriteereitä investoinnin arvioinnissa. Finnvera takaa biotuotetehtaan rahoitusta 400 miljoonalla. Haarasillan mukaan investointipääkseen vaikuttivat muun muassa Metsä Fibren vakaa markkina-asema, tuotteiden hyvät tulevaisuudennäkymät ja korkea oman rahoituksen osuus.

Kohti energiaomavaraisuutta

Tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen painotti globaalin talouteen, raaka-aineisiin ja logistiikkaan kohdistuvien muutosten ymmärtämisen tärkeyttä.

 

Tilaisuuden viimeisessä alustuksessa kuultiin tulevaisuudentutkija ja Helsinki Sustainability Centerin toimitusjohtaja Mika Aaltoselta herätteleviä huomioita globaalin valtapolitiikan ja logististen virtojen muutoksesta sekä taloudellisen kehityksen ja kansallisen turvallisuuden välisistä yhteyksistä. Aaltosen esittämissä skenaarioissa maiden infrastruktuurin taso voi olla ratkaisevassa roolissa – logistiikan toimiminen on välttämätöntä, jotta arvokkaat resurssit saadaan syrjäisiltä seuduilta markkinoille.

Suomen talouteen hän kaipasi uudistavaa otetta. ”Nyt olemme tilanteessa, jossa otamme velkaa, jotta voimme pitää huolta vanhoista rakenteista. Meidän pitää kuitenkin miettiä, mistä tekijöistä voisi rakentua parempi Suomi. Nyt on katsottava peiliin ja alettava tehdä pala palalta päätöksiä, joista parempi Suomi voi rakentua”, Aaltonen latasi.

Keskustelujen sarja jatkuu

 

TEM:n Sari Tasa (taustalla vas.) ja Metsä Groupin Tytti Peltonen keskittyivät kuuntelemaan MMM:n Liisa Saarenmaan (ed. oik.) kommenttipuheenvuoroa. Saarenmaan vieressä Tekesin Kimmo Kanto.

 

Kutsuvierastilaisuudessa keskusteltiin aktiivisesti, kuultiin monipuolisesti kokemuksia biotalouden edistämisessä ja keskusteltiin kansainvälisen regulaation vaikutuksista.

Onnistuneelle tilaisuudelle suunnitellaan jatkoa ensi vuonna.

comments powered by Disqus
Palaa etusivulle