Biotuotetehtaan vieraskynä: Sari Åkerlund

Metsä Groupin biotuotetehtaan Vieraskynä-palstalla julkaistaan eri sidosryhmien edustajien näkökulmia Suomen metsäteollisuuden historian suurimpaan investointiin. Palstan avasi kirjoituksellaan Euroopan parlamentin jäsen Henna Virkkunen, nyt vuorossa on Äänekosken elinvoimajohtaja ja Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Sari Åkerlund.  

Vieraskynä: Sari Åkerlund

Uuden ajan kynnyksellä – Tulevaisuus asuu Äänekoskella

Julkaistu 27.4.2017

Vaikka olemmekin nyt uuden ajan kynnyksellä, on pakko palata hetkeen huhtikuussa 2014. Syykin on selvä, ilman sitä hetkeä ei uusi aikakaan näyttäytyisi yhtä positiivisena. Saatiin Äänekoskelle eurojackpot biotuotetehtaan muodossa tai tässä vaiheessa vaatimattomammin investointisuunnitelman julkistamisen muodossa. Meille se tarkoitti tietenkin jo varmaa toteutusta. Itse olin uuden sellutehtaan rakentamisaikataulua miettinyt ja uutista johonkin lähitulevaisuuteen odottanut ja toivonut. Uutisen tultua julkisuuteen investoinnin kokoluokka ja ajoitus yllättivät iloisesti. Juhlauutisen kunniaksi luonnollisesti nostettiin malja.

Ääneseudun Kehityksen matka kumppanina on muuttumassa Äänekosken kaupungin elinvoimayksikön kumppanuudeksi, maakuntauudistuksen myötävaikutuksesta. Yhteistyö kuitenkin jatkuu saumattomasti organisaatiomuutoksesta huolimatta. On ilo ja kunnia olla mukana tällaisessa hankkeessa, mihin kytkeytyy hyvin monenlaisia tarpeita ja kehittämiskohteita. Näistä tarpeista mainittakoon suuri väliaikainen majoitustarve, jonka vuoksi kokosimme majoitusrekisterin lähialueen majoitustarjonnasta. Olemme osallistuneet omalta osaltamme myös osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseen, rakenteilla olevan infran suunnitteluun, yritysverkoston rakentamiseen niin rakennusvaiheessa kuin myöhemmässäkin vaiheessa sekä viemään informaatiota hankkeesta ja metsien käytöstä eri tahoille.

Äänekosken uusi nousu on alkanut ja loppua ei näy.

Biotuotetehdashanke on pistänyt vauhtia Äänekosken kaupungin uudelleen rakentumiselle. Kehityssuunnitelmia päästään toteuttamaan ja jatkosuunnittelemaan, niin keskustan kuin Kotakennään alueenkin osalta. Keskustan rakentuminen on lähtemässä liikkeelle niin asuntojen, teiden kuin oleskelualueidenkin osalta. Kotakennäälle, Äänekosken sisääntuloväylälle, vanhan ja uuden nelostien väliin sekä niiden ympäristöön on suunnitteilla alueita niin erilaisille yritystoiminnoille kuin asumisellekin. Ensivaiheessa rakentumaan lähtee teiden väliin jäävä alue, johon on kaavailtu erilaista palvelutarjontaa.

Äänekosken uusi nousu on alkanut ja loppua ei näy. Biotuotetehdasinvestoinnin ansiosta olemme saaneet runsaasti näkyvyyttä valtakunnan medioissa. Oma brändityö alkaa olla valmiina, siitä on hyvä jatkaa markkinointityötä. Yritysten perustanta ja sijoittuminen alueelle ovat hyvässä vauhdissa. Ja kohta, uuden tehtaan käynnistyttyä ja vanhan poistuttua, mahdollistuu tuotannon sivuvirtoja hyödyntävien yritysten rakentuminen.

Voisi sanoa että: ”Feenikslintu on noussut tuhkasta”, niin ovat mieliala ja mahdollisuudet muuttuneet. Tulevaisuus todellakin asuu täällä Äänekoskella.

Sari Åkerlund
Kirjoittaja on Äänekosken elinvoimajohtaja ja Ääneseudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja.

 

Vieraskynä: Matti Tuononen

Äänekoskesta Suomen bioprovinssi

Julkaistu 23.3.2017

Harva suomalainen ymmärtää, miten suuret kansantaloudelliset vaikutukset tällaisella mammuttimaisella biotuotetehdasinvestoinnilla oikeastaan onkaan. Otan tarkasteltavaksi tässä ainoastaan vaikutuksia Äänekosken kaupungin osalta, koska muuten tästä kirjoituksesta tulisi liian laaja.

Kaupunginjohtajana kaupungin ja kaupunkilaisten elämää ja oloa tulee väkisinkin tarkasteltua hyvin laaja-alaisesti ja monelta eri kantilta. Elinkeinoelämän näkökulmasta katsottuna biotuotetehdasinvestoinnilla on jo rakentamisvaiheessa ollut erittäin positiiviset vaikutukset. Kaupunkiin on sijoittunut valtavasti uusia yrityksiä. Niistä suurin osa kuuluu tavalla tai toisella metsäbiotalouden arvoketjuun, mutta myös muilta toimialoilta kiinnostus kaupunkiamme kohtaan on kasvanut huomattavasti.

Minkälaisia uusia yrityksiä biotuotetehtaan sivuvirtoja hyödyntämään syntyy? Paljonko ne työllistävät? Miten laaja biotalouskokonaisuus tästä vuosien varrella oikein muodostuukaan? Mielestäni meidän tulisikin nyt pohtia vakavasti, lähtisimmekö yhdessä biotalousyritysten ja oppilaitosten kanssa brändäämään Äänekosken aluetta Bioprovinssi-nimikkeen alla. Amerikkalaiset keksivät Piilakson, meillä suomalaisilla voisi olla bioprovinssi, ja Äänekoski sen ytimenä.

Meillä suomalaisilla voisi olla bioprovinssi, ja Äänekoski sen ytimenä.

Talouden näkökulmasta tarkasteltuna vaikutukset ovat varmasti merkittävimmät. Uudet työpaikat biotuotetehtaan arvoketjussa ja sivuvirtoja hyödyntävissä yrityksissä kerryttävät kaupungille niin kunnallisvero- kuin yhteisöverotuottojakin. Myös Metsä Fibren maksamasta yhteisöverotuotosta kohdistuu jatkossa Äänekoskelle nykyistä suurempi siivu. Kerrannaisvaikutuksineen muutos aikaisempaan on dramaattinen.

Infran osalta Äänekosken alueelle on satsattu runsaasti valtion ja hiukan kaupunginkin varoja. Noin 10 kilometrin pätkä 4-tietä rakennetaan moottoritietasoiseksi Äänekosken kohdalla ja rata sähköistetään Äänekoski−Jyväskylä välillä.

Kaupunkimarkkinoinnin näkökulmasta tehdasrakentaminen on tehnyt Äänekosken puolesta loistavaa jälkeä. Kaupunkimme on saanut maan- ja maailmanlaajuista positiivista media-aikaa runsaasti − ja ilmaiseksi! Nyt jääkin kaupungin tehtäväksi jatkaa omin voimavaroin tätä tehdasbuumin aloittamaa kaupunkimme brändäystä.

Jos investoinnin vaikutuksia katsotaan vaikkapa asukkaiden hyvinvoinnin näkökulmasta, ovat positiiviset vaikutukset huomattavia. Ihmiset uskovat tulevaisuuteen, mielialat ovat kääntyneet negatiivisesta positiiviseen, työttömyys ja työttömyyden aiheuttamat sosiaaliset ongelmat ovat vähentyneet. Tällä kaikella on todella paljon heijastus- ja kerrannaisvaikutuksia kaupungin tuottamiin palveluihin, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysalalla.

Ihmiset uskovat tulevaisuuteen, mielialat ovat kääntyneet negatiivisesta positiiviseen.

Emme me kaupungintalollakaan ole olleet täysin toimettomia. Tehtaan rakentamiseen liittyviä lupa-asioita niin rakennusvalvonnassa kuin ympäristöpuolellakin on käsitelty kymmeniä. Yhteistyö Metsä Fibren ja kaupungin välillä on ollut esimerkillisen saumatonta. Kaupunki on ymmärtänyt hyödyntää investoinnin tuomaa julkisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tehnyt lukuisia toimenpiteitä kaupungin veto- ja elinvoimaisuuden eteen. Esimerkkeinä ovat vaikkapa keskustan ja Kotakennään alueiden kaavoitus, uuden lukion ja yhtenäisperuskoulujen rakentaminen sekä jää- ja monitoimihallien suunnittelu. Virkamiehillä ja poliittisilla päättäjillä on ollut kykyä ja tahtoa katsoa eteenpäin ja toteuttaa rohkeasti visioitaan.

Kaupungin puolesta esitän suurimmat kiitokset kaikille investoinnin mahdollistaneille ja investointiin osallistuneille tahoille. Uskon, että yhteistyö kaupungin ja metsäteollisuuden välillä on jatkossakin vähintäänkin yhtä välitöntä, mutkatonta ja vuorovaikutteista kuin se on ollut jo yli sata vuotta.

Matti Tuononen
Kirjoittaja on Äänekosken kaupunginjohtaja.

 

Vieraskynä: Mika Mäkelä

Savotalta biotuotetehtaaseen

Julkaistu: 13.2.2017

Muistan hyvin isäni kiehtovat tarinat ajasta, jolloin talvisin käytiin savotalla. Puut kaadettiin ja karsittiin käsin ja ajettiin suomenhevosien vetämissä reissä tienvarteen. Evästauot vietettiin nuotion ääressä nokipannukahvien poristessa kuumalla tulella kepin päässä. Työ oli rankkaa, mutta puu tuoksui hyvältä ja työn tulos oli heti nähtävissä.

Myöhemmin isäni työt jatkuivat paperitehtaassa, ja pääsin itsekin kesätöihin tehtaalle. Hiomossa puun tuoksussa koneiden korjauksen parissa työskennellessäni kehittyi haluni kouluttautua alalle. Tuolloin elettiin vihreän kullan aikaa, ja näin jälkeenpäin katsoen melko huolettomasti jätettiin tehtaiden tuottamattomat sivuvirrat hyödyntämättä. Kunnes Suomessa elektroniikkateollisuus nosti päätänsä voimakkaasti sekä samanaikaisesti eteläisellä pallonpuoliskolla huomattiin lehtipuun nopean kasvun tuomat hyödyt selluteollisuudessa. Vähän aikaa näyttikin, että selluteollisuus on auringonlaskunala pohjoisella pallonpuoliskolla. Yllättävältä taholta saimme kuitenkin vetoapua; verkkotilausten yleistyttyä kartongin tarve lähti kasvuun.

Teknologiatoimittajan näkökulmasta tämä projekti on mahtava mahdollisuus näyttää suomalaista projekti- ja teknologiaosaamista.

Pitkäkuituinen sellu tuli taas arvoonsa ja tästä rohkaistuneina kansalliset ja kansainväliset rahoittajat uskoivat taas selluteollisuuden kannattavuuteen pohjoisessa. Visionäärit näkivät, että sellutehtaasta on mahdollista pääosin kotimaisella teknologialla luoda korkealaatuista sellua, energiaa ja muita raaka-aineita tuottava ympäristöystävällinen biotuotantolaitos.

Nyt saan olla mukana rakentamassa yhdessä noin 3 000 suunnittelijan, projektiammattilaisen, rakentajan, asentajan ja hitsaajan kanssa biotuoteteollisuuden lippulaivaa Suomeen. Tuossa luvussa ei ole vielä mukana niitä lukuisia alihankkijoita, jotka valmistavat laitteita ja säiliöitä asennettaviksi tuotantoprosessien tärkeiksi osatekijöiksi, eikä logistiikan ammattilaisia, jotka kuljettavat valtavat laitteet asennustyömaalle.

Savotalta on edetty biotuoteaikaan - eikä kehitys tähän pysähdy.

Teknologiatoimittajan näkökulmasta tämä projekti on mahtava mahdollisuus näyttää suomalaista projekti- ja teknologiaosaamista ja edelleen kehittää laitteita ja prosesseja yhdessä erinomaisten prosessiosaajien kanssa teollisessa mittakaavassa Suomessa. Edetä eturintamassa biotuotteiden valmistuksessa ja biotuoteteknologioiden kehityksessä globaalisti.

Savotalta on edetty biotuoteaikaan - eikä kehitys tähän pysähdy, nuoret tulkaa mukaan!

Mika Mäkelä
Kirjoittaja on ANDRITZ Oy:n projektijohtaja.

 

Vieraskynä: Pasi Laine

Uusi teknologia mahdollistaa maailmanluokan biotuotetehtaan

Julkaistu 6.2.2017

Suomi on ollut metsäteollisuuden uranuurtaja jo 1800-luvulta lähtien. Johtajuus maailman metsäteollisuudessa on saavutettu suomalaisten metsävarojen ja alan merkittävien innovaatioiden avulla.

Valmetissa uskomme teknologian jatkuvan kehittämisen tuovan kilpailuetua sekä meille että asiakkaillemme. Teemme uusia innovaatioita jatkuvasti hyvässä yhteistyössä metsäteollisuusyhtiöiden, teknologiatoimittajien sekä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Myös Metsä Fibren Äänekosken projektissa otetaan käyttöön uutta huipputeknologiaa, joka mahdollistaa maailmanluokan biotuotetehtaan syntymisen.

Toimitamme Äänekoskelle useita merkittäviä teknologiakokonaisuuksia sellun kuivatukseen, kemikaalien kiertoon ja energian tuotantoon. Valmetin toimitus sisältää soodakattilan, sellun kuivatuslinjan, kaasutuslaitoksen, meesauunin ja rikkihappolaitoksen. Lisäksi toimitamme koko tehtaan laajuisen automaatiojärjestelmän.

Soodakattilassa sellunkeiton kemikaaliliemestä otetaan talteen kemikaalit ja energia. Äänekoskelle tuleva soodakattila on uutta huipputeknologiaa ja se on sähköntuotannon hyötysuhteeltaan maailman tehokkain. Meesauunissa, joka niin ikään liittyy kemikaalien kierrätykseen ja uudelleen käyttöön, käytetään polttoaineena biomassan kaasutuslaitoksessa puun kuoren kuivatuksesta ja kaasutuksesta saatavaa tuotekaasua.

Uusien teknologioiden ansiosta Äänekosken biotuotetehdas on merkittävä uusiutuvan energian tuottaja.

Näiden uusien teknologioiden ansiosta Äänekosken biotuotetehdas on merkittävä uusiutuvan energian tuottaja. Tehdas tuottaa tehokkaasti bioenergiaa ja toisaalta sen oma kulutus on suunniteltu erittäin energiatehokkaaksi. Tehdas käyttääkin itse vain noin 40 % tuottamastaan sähköenergiasta ja pystyy siten myymään enemmän sähköä kuin se itse käyttää.

Teknologisten innovaatioiden ja kilpailukyisten ratkaisujen avulla haetaan myös entistä enemmän raaka-aine-, vesi- ja energiatehokkuutta sekä uusiutuvien materiaalien laajempaa käyttöä. Edistyksellisen automaation avulla Äänekosken tehtaan tuotanto voidaan optimoida joka hetkellä mahdollisimman tehokkaaksi. Tehtaalle tulevan oman rikkihappolaitoksen avulla biotuotetehdas pystyy hyödyntämään sellunvalmistusprosessissa syntyvien hajukaasujen kemikaaleja. Tämä auttaa vähentämään merkittävästi vesistöön kohdistuvaa sulfaattikuormitusta.

Äänekosken biotuotetehtaaseen toimittamamme ratkaisut ovat tärkeä referenssi markkinoidessamme näitä ratkaisuja myös muualle maailmassa. On kunnia olla mukana tekemässä uuden ajan biotuotetehdasta Äänekoskelle.

Pasi Laine
Kirjoittaja on Valmetin toimitusjohtaja.

 

Vieraskynä: Visa Moilanen

Suomen metsäteollisuutta uudistava ainutlaatuinen projekti

Julkaistu 18.1.2017

Keväällä 2014 Metsä Group julkaisi tiedon biotuotetehtaan esisuunnittelun aloittamisesta. Tuo ilmoitus oli kuin piristysruiske kaikille metsäteollisuuden investointiprojektien piirissä toimiville tahoille ja niin myös Swecolle, joka sai Metsä Fibreltä esisuunnitteluun liittyvän konsulttitoimeksiannon. Esisuunnitteluaika meni nopeasti, vajaa vuosi myöhemmin Metsä Fibre teki jo alustavia sopimuksia laitetoimittajien kanssa ja solmi myös Swecon kanssa esisopimuksen pääkonsultti- ja suunnittelupalveluista. Kun lopullinen projektin toteutuspäätös tuli keväällä 2015 oli suunnittelutyötä jo aloitettu laajalla rintamalla.

Investointipäätöksestä alkoi Swecon kaikkien aikojen suurin metsäteollisuuden projektitoimeksianto.

Projekti on monessa suhteessa aivan ainutlaatuinen: pitkästä aikaa Suomessa jätti-investointi, joka on merkki metsäteollisuuden kyvystä uudistua seuraavan sukupolven biotuoteteollisuudeksi. Projektilla on myös laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä on keskusteltu paljon ja kirjoitettu julkisuudessa.

Näen tässä projektissa paljon ainutlaatuista, mutta kolme asiaa nousee yli muiden täältä työmaalta käsin asiaa tarkastellessa.

Projektissa on panostettu mittavasti turvallisuuteen.

Ensimmäinen on mittava panostus turvallisuuteen. Tämä tulee luonnostaan ensimmäisenä mieleen, koska asia on päivittäin useita kertoja esillä työmaalla. Olen työskennellyt yli 30 vuotta metsäteollisuuden investointiprojekteissa, pääosin ulkomaisissa projekteissa ja asemapaikkani on ollut noin 12 vuotta ulkomailla. En ole yhdessäkään projektissa nähnyt turvallisuustyöhön panostettavan niin paljon kuin täällä Äänekoskella. Tuo panostus alkoi Metsä Fibren toimesta heti alussa, on ollut systemaattista ja Metsä Fibre on onnistunut jalkauttamaan turvallisuusajattelun ykkösprioriteetiksi kaikkien toimijoiden piiriin.

Toinen on kaikkien toimijoiden korkea motivaatio. Pitkän investointilaman jälkeen kaikki, jotka pääsivät tähän projektiin mukaan, ovat selvästi ottaneet tämän hankkeen mahdollisuutena näyttää mihin suorituksiin parhaimmillaan pystyvät. Motivaation aistii läpi organisaatioiden.

Motivaation aistii läpi organisaatioiden.

Kolmas on hyvä henki työmaalla ja aito yhteen hiileen puhaltamisen meininki. Työmaalla on paljon toimijoita, yksi projektin haasteista onkin kompleksisuus ja sen hallitseminen. Huolimatta siitä, että selvitettäviä asioita on paljon ja väkisin aika-ajoin eriäviä näkemyksiä, Metsä Fibre on onnistunut luomaan ilmapiirin, jossa asiat sovitaan asioina. Yksi seikka, joka tätä hyvää yhteishenkeä on myös edesauttanut, on Metsä Fibren selkeä ja mutkaton johtamistyyli, kyky tehdä päätöksiä ja toimeenpanna ne teoiksi. Kaikki osapuolet tietävät, että koko projektin onnistuminen on aina ensiarvoinen tavoite ja viime kädessä sen saavuttaminen on kaikista osapuolista kiinni ja myös hyödyttää kaikkia. Joustavuudella voitetaan todella paljon.

Tällaisissa merkeissä työ jatkuu täällä ja tuloksethan näkyvät tehtaan rajojen ulkopuolellekin, tai jos on kauempana niin edistymistä voi seurata vaikka web-kameroilla.

Henkilökohtaisesti minulle on avautunut tässä projektissa mahdollisuus toimia Keski-Suomessa ja tutustua alueeseen, jossa sukujuureni ovat isoäitini puolelta.

Toivotan Metsä Fibrelle menestystä projektiin jatkossakin!

Visa Moilanen
Kirjoittaja on Sweco Industry Oy:n projektijohtaja.
 

 

Vieraskynä: Lars-Olof Fredriksson

Uuden tehtaan hyvä perintö

Julkaistu 4.1.2017

Tulin nykyisen sellutehtaan, silloisen Metsä Botnian projektiin mukaan keväällä 1985, kun tehdas oli käynnistymässä ja ongelmia esiintyi ympäristösuhteiden hoidossa vanhojen tehtaiden likaisemman perinnön ajoilta. Kahden paikallisen sellutehtaan korvaaminen yhdellä isolla vuosikymmenien huonojen ympäristökokemusten jälkeen herätti ympäristössä epäilyjä ja mm. sai aikaan Päijänne-liikkeen vastustamaan projektia. Projekti alkoi 1982 ja tehtaan käynnistyslupa saatiin 1985 syksyllä.

Tehdasaita jakoi tuolloin tunnelmia vahvasti. Projektissa uskottiin koko ajan onnistumiseen, mutta ympäristöstä kuului epäilyksen ääniä; kokonaiskuormitusta pelättiin, kloorin riskejä ja ilman saastumista. Katselmukset, lausunnot ja uudet suunnitelmat seurasivat toistaan ja lopulta Päijänne-adressilla pyrittiin projektin lopettamiseen. Elettiin dramaattisia vaiheita, kun tehtaan valmistumisen rinnalla valitusasioita käsiteltiin vielä mm. korkeimmassa hallinto-oikeudessa.

Yhteyksien ympäristöön pitää toimia ja oppia erehdyksestä.

Tullessani ilmavoimien tiedotuspäällikön tehtävistä tiedottajaksi siviiliin, saatoin havaita, että paljon yhteistä on vastuulliseen toimintaan perustuvilla toiminnoilla ja niiden tiedotustoiminnalla. Ilmavoimien onnettomuudet olivat opettaneet avoimuutta ja yhteistyökykyä, joten nyt tarvittiin metsäteollisuudessakin, kun portit julkisuudelle oli avattu. Tiedottajat olivat silti asioiden ”portinvartioita”, kun ei vielä ollut nykyistä kaikille avointa tiedotuskenttää.

Tiedotustesti tuli juhannuksena 1986, kun tehtaalta pääsi biologisen puhdistamon toimintakyvyn ylittänyt jätevesikuorma Kuhnamoon tappaen runsaasti kaloja aina Pörrin virralle asti. Tiedotteet annettiin pikimmiten ja tiedotusta vietiin koko tilanteen ajan ja jätevesikuormituksen päätyttyä rannat puhdistettiin tehtaan toimesta. Maton alle ei menty eikä näissä asioissa voi mennäkään. Yhteyksien ympäristöön pitää toimia ja oppia erehdyksestä.

Uudella biotuotetehtaalla on tärkeä merkitys yhtiön, seutukunnan ja koko maan näkökulmasta.

Yhteiskuntasuhteiden hoitoa auttoi johdon ymmärrys asioiden tärkeydestä ja koko tehtaan nuorekkaan väen innostus ja luottamus tekemiseen. Yli 30 vuoden ikäinen tehdas on edelleen siisti ja toimiva, kun sitä on koko ajan hoidettu hyvin ja ajettu tehokkaasti. Tämän saattoi todeta jo kolmen ensimmäisen käyntivuoden aikana, jolloin tehtaaseen tutustui noin 17 000 vierasta. Perinnön soisi jatkuvan samanlaisena ja vielä nykyistäkin suuremmalla sydämellä ja teholla sillä onhan uusi biotuotetehdas kahta vertaa suurempi.

Nyt kun uusi tehdasprojekti on harjassaan ja asiat sujuvat täsmälleen suunnitelmien mukaan, voi vain toivoa kaikkea hyvää hankkeelle, jonka arvoa ja merkitystä tuskin voidaan ylikorostaa yhtiön, seutukunnan ja koko maan näkökulmasta. Asiat sujuvat kun on osaavat tekijät, hyvä tekemisen meininki ja keskinäinen luottamus, niin kuin äänekoskelaiseen metsäteollisuusperinteeseen on aina kuulunut. Siksi kai Metsä Groupin johto valitsi jättitehtaan kotipaikaksi Äänekosken.

Yhteinen kiitos siitä!

Lars-Olof Fredriksson
Kirjoittaja palveli ilmavoimissa 1962–1985 ohjaajana ja myöhemmin tiedotuspäällikkönä. Hän opiskeli journalistiikkaa työn ohella Tampereen yliopistossa ja on toiminut useissa viestintäalan tehtävissä. Kirjoittanut kolumneja useisiin lehtiin, viimeksi 30 vuotta Sisä-Suomen Lehteen. Harrastuksena kuntoliikunta ja maailman menon seuraaminen sekä mm. Rotary, jonka kansainvälisen hallituksen jäsenenä v. 2008–2010 Chicagossa.

 

Vieraskynä: Tapani Mattila

Biotuotetehtaan merkitys on mittava

Julkaistu 15.8.2016

Maailma muuttuu ja mielipiteet sen mukana. Näin voisi todeta kun on seurannut Äänekosken uuden biotuotetehtaan investoinnin saamaa laajaa ja myönteistä huomiota. Kaikki ovat hankkeen takana ja ylistävät sitä isänmaallisena tekona. Miten on mahdollista, että uuden sukupolven sellutehtaan investointisuunnitelma herätti kaikkien mielenkiinnon ja että kaikki haluavat olla mukana?

Ekologisten arvojen nousun myötä uusiutuvuus on jatkuvasti kasvava trendi. Uusiutumattomien raaka-aineiden käytölle on pakko löytää vaihtoehtoja ja tähän tarpeeseen metsäteollisuus tarjoaa eriomaisia mahdollisuuksia. Metsäteollisuuden uudistumisen avainsana on nyt BIO. Bion myötä sellutehtaasta tulee biotuotetehdas, joka osaltaan vastaa kestävän kehityksen haasteisiin. Uuden sukupolven sellutehtaan eli biotuotetehtaan investointisuunnitelman julkistaminen oli vain ajan kysymys, sen verran töitä metsäyhtiöt ovat tehneet uusien tuotteiden kehittämisessä. Onneksi se kohdistui Suomeen ja Keski-Suomeen. Metsäteollisuudella, Suomella, Keski-Suomella sekä Äänekoskella on siis tulevaisuutta.

Metsäteollisuudella, Suomella, Keski-Suomella sekä Äänekoskella on siis tulevaisuutta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on tutkinut Metsä Groupin Äänekoskelle rakentaman biotuotetehtaan liikevaihto-, arvonlisä- ja työllisyysvaikutuksia. Metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa heijastuu merkittävästi aluetalouteen sekä tehtaan rakentamisen aikana että tehtaan toimiessa. Etlan laskelmien mukaan 1,2 miljardin tehdasinvestointi lisää rakennusvaiheessa Suomessa toimivien yritysten liikevaihtoa noin 2,4 miljardia euroa ja talouskasvuun suoraan heijastuvaa arvonlisää lähes miljardi euroa vuosina 2015–2018. Rakentamisen vuosittaiset työllisyysvaikutukset vuosina 2016 ja 2017 ovat lähes 4 000 henkilötyövuotta kun mukaan lasketaan arvoketju- ja kulutusvaikutukset. Se vastaa 0,16 prosenttia Suomen kaikista työllisistä.

Suomen kansantalouden kannalta on oleellista, että suuri osa tehtaalle toimitettavista koneista ja laitteista suunnitellaan ja valmistetaan Suomessa toimivissa yrityksissä. Myös suuri osa laitteiden osista ja komponenteista tehdään Suomessa. Toimittajien arvoketjujen kautta vaikutukset leviävät laajalle.

Toimittajien arvoketjujen kautta vaikutukset leviävät laajalle.

Biotuotetehtaan suurin merkitys syntyy sen tuotantovaiheessa kolmen vuosikymmenen ajan, jolloin Etlan laskelmien mukaan tehdas tuottaa arvonlisää Suomeen lähes 12 miljardia euroa. Tuotantovaiheen kumulatiiviset työllisyysvaikutukset nousevat 61 000 henkilötyövuoteen. Työllisyysvaikutukset syntyvät biotuotetehtaan toimittajien ja niiden työntekijöiden arvoketjussa, sillä tehtaan henkilöstömäärä ei kasva nykyisestä. Suomen rooli biotuotteiden raaka-aineiden ja välituotteiden tuottajana on suuri. Kaksi kolmasosaa työpaikoista syntyy suoraan biotuotetehtaan arvoketjuun.

Biotuotetehdas ei yksin riitä nostamaan Keski-Suomea mutta se luo hyvää pohjaa kasvunmaakunnan kehitykselle. Biotalous on yksi Keski-Suomen maakuntastrategian kärjistä ja siihen halutaan satsata. On tärkeää muistaa, että jokainen työpaikka on arvokas, olipa se sitten suuressa, keskisuuressa tai pienessä yrityksessä. Itse uskon vahvasti siihen että pienissä ja keksisuurissa yrityksissä on kasvuvaraa, ja varsinkin nousussa olevan biotalouden yrityksissä.

Haluan kannustaa kaiken kokoisia yrityksiä kasvuun ja tekemään Keski-Suomesta kasvun maakuntaa!

Tapani Mattila
Kirjoittaja on Keski-Suomen maakuntajohtaja.

 

Vieraskynä: Kari Lehtinen

Biotuotetehtaan ympäristövaikutusten arviointi (YVA) ja lupaprosessi

Julkaistu: 4.8.2016

Vain viikko Metsä Groupin biotuotetehdashankkeen julkistamisen jälkeen keväällä 2014 sitä esiteltiin Keski-Suomen ELY-keskukselle tavoitteena käynnistää välittömästi hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA). Samaan aikaan yhtiö oli sopinut ympäristöministeriön kanssa pilotista, jossa etsitään keinoja niin YVAn kuin eri luvitusten sujuvoittamiseksi.

Biotuotetehtaan YVAa oli valmisteltu jo pitkään ennen hankkeen julkistamista, joten ns. YVA-ohjelma eli suunnitelma, mitä YVAssa selvitetään, voitiin jättää varsin pian ELY-keskukselle. ELY toimi hankkeessa ns. YVA-yhteysviranomaisena. YVA-ohjelman virallisen kuulemisen, sidosryhmistä koostuvan seurantaryhmän ja viranomaispalautteen perusteella selvityksiä täydennettiin kesän 2014 aikana. Ympäristölupahakemus jätettiin lupaviranomaiselle eli Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle (LSSAVI) syyskuussa 2014 ja luparatkaisu annettiin tammikuun lopussa 2015. Valituksia luparatkaisusta Vaasan hallinto-oikeuteen tehtiin kaksi, mutta ne hylättiin ja näin ympäristölupa sai lainvoiman huhtikuun lopussa 2015. YVAan ja ympäristöluvitukseen oli kulunut aikaa hankkeen ensiesittelystä viranomaisille tasan vuosi, mikä on poikkeuksellisen lyhyt aika.

Ympäristöluvan lisäksi tarvittiin myös muita lupia sekä asemakaavamuutoksia. Äänekosken kaupunki myönsi tarvittavat purku- ja rakennusluvat sekä vastasi asemakaavamuutoksista. Kemikaalilainsäädäntöön perustuvat luvat myönsi TUKES (Turvatekniikan keskus) ja uuteen sähkölinjaan sekä kasvihuonekaasupäästöihin luvat sai Energiavirastosta. Trafi myönsi lentoesteluvan.

Näkemykseni mukaan erittäin huolellisen ennakkovalmistelun ja jo lähtökohtaisesti ympäristöasiat tehtaan suunnittelussa hyvin huomioiden näinkin ison hankkeen YVA ja luvitus oli mahdollista viedä läpi sujuvasti ja nopeasti. Myös avoin vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa mm. YVA-vaiheessa sekä avoin tiedostus hankkeesta edesauttoivat luvituksen sujuvaa läpivientiä.

Tarkemmin kokemukset ko. pilotista on julkaistu ”Ympäristöministeriön raportteja” -sarjassa (nro 21/2015).

Kari Lehtinen
Kirjoittaja on Keski-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja. Hän toimi YVAn ja luvituksen sujuvoittamista selvittävän projektiryhmän puheenjohtajana.

 

Vieraskynä: Matti Tiusanen

Metsä- ja biotalous nostaa Äänekosken Suomen ykköskaupungiksi

Julkaistu: 12.7.2016

Vuonna 2007 Sumiaisten kunta, Suolahden ja Äänekosken kaupungit muodostivat uuden Äänekosken kaupungin. Silloin olimme edelläkävijöitä kuntaliitoksissa. Sen jälkeen on ollut monenlaisia esityksiä ja selvityksiä kuntien kesken, mutta ne eivät ole tuoneet mitään merkittäviä muutoksia kuntarakenteisiin. Nyt vireillä oleva ja valmistuva Sote-uudistus tulee muuttamaan radikaalisti koko kuntaorganisaation. Kuntien tärkeimmäksi tehtäväksi jää opetus- ja sivistystoimi, tekninen toimi sekä hyvin tärkeänä työ- ja elinkeinotoimi.

Metsä Groupin päätös rakentaa uusi biotuotetehdas antoi Äänekoskelle uskoa tulevaisuuteen ja mahdollisuuden aloittaa kaupunkirakenteen muuttamisen ja uusien investointien suunnittelun. Nelostien uusi linjaus ja rakentaminen tulee lisäämään kaupungin vetovoimaisuutta ja kaupallisen toiminnan kiinnostusta, mikä tuo myös haasteita kaupungin taajaman kehittymiselle tässä tapauksessa kuitenkin positiivisessa mielessä.

Metsä on ollut aina
Suomen tukijalka.

Metsä on ollut aina Suomen tukijalka ja viime aikojen päätökset ovat jälleen vahvistaneet metsän merkitystä Suomen taloudelle ja työllisyydelle. Suomessa ei ole koskaan ollut näin innovatiivista biotalouden kehitystä mitä tällä hetkellä saamme kokea ja Äänekoski pääsee siitä hyötymään ensimmäisten joukossa.

Toukokuussa istutin kuusentaimia ja siinä mietin miltä näyttää Äänekoski kahdenkymmenen vuoden päästä, kun niissä taimikoissa tehdään ensiharvennus ja mitä tuotteita niissä hakkuissa kertyneistä puista tehdään. Onko Äänekosken taajaman ja Paatelan välinen alue kokonaan biotalouteen perustuvaa teollisuutta? Uskon ja toivon, että näin tulee alue kehittymään.

Onko Äänekosken taajaman ja Paatelan välinen alue kokonaan biotalouteen perustuvaa teollisuutta?

Puuntuottajien tehtävä on huolehtia ja kasvattaa mahdollisimman tehokkaasti hyvälaatuista puutavaraa. Se vaatii koko puun elinkaaren ajan huolenpitoa ja seuraamista. Matkalla voi tulla yllätyksiä - kyllähän luonto korjaa vaurioita, mutta vaatii se puuntuottajaltakin aktiivisuutta.

Äänekosken pitää olla tiiviisti yhteistyössä Metsä Groupin kanssa kehittämässä kaupunkia Suomen merkittävämmäksi metsä- ja biotalouden alueeksi.

Äänekoski katsoo tulevaisuuteen.

Matti Tiusanen
Kirjoittaja on yrittäjä ja Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja.

 

Vieraskynä: Henna Virkkunen

Kestävän metsätalouden puolesta

Julkaistu: 30.6.2016

Vaikka metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan, EU-tasolla linjataan jatkuvasti asioita, jotka vaikuttavat suoraan metsien käyttöön: on lintudirektiiviä, kasvinsuojeluasetusta, hiilinielumäärittelyä ja kestävyyskriteeritarkastelua. Juuri nyt komissio viimeistelee tiedonantoaan liikenteen dekarbonisaatiosta ja esitystään maankäytön ja metsien vaikutuksesta ilmastomuutokseen. Työn alla on myös uusiutuvan energian direktiivin uudistus sekä esitys biomassan kestävyyskriteereistä.

Kaikilla näillä on merkittävä vaikutus suomalaiseen metsätalouteen. Suomalaisten on siis syytä olla valppaana ja tuoda oikeaa tietoa valmistelijoiden käyttöön riittävän aikaisessa vaiheessa. Missään muussa EU-maassa metsätalouden merkitys elinkeinona ja kansantuotteessa ei ole yhtä merkittävä kuin Suomessa. Siksi on tärkeää, että suomalaiset pitävät Brysselissä esillä kestävän metsätalouden näkökulmaa, ja kertovat kuinka metsiä voidaan hyödyntää luontoa ja ympäristöarvoja kunnioittavalla tavalla.

Missään muussa EU-maassa metsätalouden merkitys elinkeinona ja kansantuotteessa ei ole yhtä merkittävä kuin Suomessa.

Vaikka Suomessa biotalous herättää yksinomaan myönteistä vastakaikua, kaikkialla Euroopassa ei näin ole. Moni Euroopan maa on aikoinaan hakannut metsänsä ja tuhlannut luonnonvaransa, ja sen seurauksena EU-politiikassa metsiä lähestytään usein vahvasti suojelun näkökulmasta.

Suomessa on asetettu biotaloudelle isoja tavoitteita. Näillä tavoitteilla on myös pohjaa – meillä metsät kasvavat enemmän kuin niitä hakataan. Fiksusti toimien metsien hyödyntämistä voidaan kasvattaa tuntuvastikin ilman että luonnon monimuotoisuus kärsii.

Samalla kun markkinoille ilmaantuu yhä enemmän toimijoita, joilla on suunnitelmissa hyödyntää metsäteollisuuden tuotteiden sivuvirtoja, on huolehdittava itse päätuotteesta. Suomalainen metsä on arvokas. Puu kasvaa Suomessa hitaasti, joten runkopuun osalta on tavoiteltava mahdollisimman korkeaa jalostusastetta. Sen jälkeen jokainen sivutuotteen ripe kannattaa hyödyntää. Se on resurssiviisautta.

Suomalainen metsä on arvokas.

Äänekosken biotuotetehdas on hieno esimerkki kestävästä biotaloudesta. Se vastaa samaan aikaan moneen eurooppalaiseen tulevaisuuden tavoitteeseen: tuo kaivattuja teollisuuden investointeja, mahdollistaa uudet tuotteet, nostaa puun jalostusarvoa, vauhdittaa kiertotaloutta sekä lisää uusiutuvaa energiaa ja energiaomavaraisuutta.

Olen iloinen siitä, että juuri omalle kotiseudulleni on nousemassa Euroopan metsäteollisuuden suurin investointi kautta aikojen. Se antaa tulevaisuudenuskoa siihen, että suomalaista puuta kannattaa jatkossakin jalostaa ja että Suomi on paikka, jonne kannattaa investoida. Meidän poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on huolehtia, että toimintaympäristö pysyy lainsäädännön osalta yrityksille vakaana ja ennakoitavana ja markkinat toimivat.

Henna Virkkunen
Kirjoittaja on EU-parlamentin teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunnan jäsen.

Metsä Groupin biotuotetehtaan Vieraskynä-palstalla julkaistaan eri sidosryhmien edustajien näkökulmia Suomen metsäteollisuuden historian suurimpaan investointiin. 

comments powered by Disqus
Palaa etusivulle