”Tästä hommasta jäi hirveän hyvä mieli”

Kapeenkoski on Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan alapuolisen vesistön ensimmäinen koskipaikka. Kuhnamon ja Vatiajärven välillä kuohuva koski lukeutuu Keski-Suomen suosituimpiin virkistyskalastuskohteisiin. Lokakuisena aamuna kosken rannoilla on kuitenkin hiljaista.

”Parhaillaan on taimenen kutuaika, jonka vuoksi koski on rauhoitettu kalastukselta joulukuun alkuun asti”, kertoo kalastus- ja majoituspalveluita tarjoavan Kapeenkoski Oy:n yrittäjä Aimo Herneaho.

Vesi samentui viime syksynä

Ylempänä vesistössä biotuotetehtaan rakennustyömaalla sen sijaan tapahtuu. Siellä käynnissä ovat muun muassa rannan maanrakennustyöt, mutta Kapeenkosken vedessä niistä ei nyt näy merkkejä. Toisin oli tasan vuosi sitten syksyllä.

”Silloin ruoppaustöistä lähti suojapuomituksista huolimatta liikkeelle kiintoainesta, jonka takia vesi samentui täällä selvästi”, kuvailee biotuotetehdasprojektin ympäristöpäällikkö Sari Tupitsa.

Tupitsa kävi tuolloin toteamassa tilanteen paikan päällä yhdessä projektijohtaja Timo Merikallion kanssa.

”Päätimme, että pyrimme korvaamaan taimenten kudulle mahdollisesti aiheutunutta haittaa”, Tupitsa kertoo.

Kapeenkoski Oy:n yrittäjä Aimo Herneaho (kesk.) oli valmistellut taimenten istutuksen huolellisesti. Suunnitelmaa kuuntelevat Luken Laukaan kalanviljelylaitoksen Hannu Huotarinen (oik.) ja Helge Tuomivaara, Sari Tupitsa Metsä Fibreltä sekä talkooapuun istutukseen saapunut Reijo Finni (vas). Kuvat: Metsä Group


Poikaset useaan paikkaan

Yhdessä Aimo Herneahon ja Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitoksen kanssa päädyttiin ratkaisuun, jossa koskeen istutetaan taimenen poikasia. Nyt lokakuun puolivälissä suunnitelma toteutettiin.

”Istutimme koskeen 2 500 tänä keväänä kuoriutunutta poikasta”, Herneaho kertoo.

Istutetut taimenet olivat noin kymmenen sentin mittaisia ja painoivat keskimäärin 13,6 grammaa. Herneaho vastasi siitä, että istutus toteutettiin laadukkaasti.

”Koska poikaset ovat alttiita petokalojen saalistukselle, hajautimme ne yhteensä 20 eri paikkaan. Näin esimerkiksi yksi hauki ei pääse rohmuamaan mahdottomasti taimenia.”

”Ainakin minulle jäi tästä hommasta hirveän hyvä mieli”, Herneaho toteaa tyytyväisenä.

Laukaan kalanviljelylaitoksen Helge Tuomivaara jakoi istutettavat kalat kuljetusautosta ämpäreihin istutusta varten.
Aimo Herneahon johdolla taimenet istutettiin kahteenkymmeneen eri paikkaan koskessa.
Viime keväänä syntyneet taimenen poikaset ovat nyt noin kymmensenttisiä.

 

”Tästä on otettu opiksi”

Nyt istutettujen taimenten odotetaan varttuvan pyyntikokoisiksi, eli 50 sentin mittaan, noin viidessä vuodessa. Herneaho uskoo, että kalat pärjäävät vesistössä hyvin biotuotetehtaan valmistuttuakin.

”Olen vakuuttunut siitä, että Metsä Fibrellä on vilpitön pyrkimys huomioida ympäristö mahdollisimman hyvin. Toki sekin on tiedostettava, että kaikkeen toimintaan liittyy riskejä.”

Sari Tupitsan mukaan tästä tapauksessa on otettu heti opiksi.

”Vesistöjen suojapuomituksia on kehitetty, eikä kiintoainesta ole havaittu lähtevän tänä syksynä liikkeelle.”

Biotuotetehdasprojektin ympäristöpäällikkö Sari Tupitsa oli itsekin mukana istuttamassa taimenen poikasia Kapeenkoskeen. Tupitsa vakuuttaa, että biotuotetehdasprojektissa otetaan vesistöjen hyvinvointi huomioon parhaalla mahdollisella tavalla. Monimuotoinen Kapeenkoski on Tupitsallekin tuttu perheen yhteisenä retkikohteena.

 

comments powered by Disqus
Palaa etusivulle