Kestävä biotalous on yhteinen intressi

Metsä Groupin järjestämässä Biotalouden kasvu ja luonnonvarojen kestävyys -roundtable-tilaisuudessa kuultiin eri toimijoiden näkemyksiä biotaloudesta. Kestävä biotalous on yhteinen intressi, käsitys Suomen puuvarojen määrästä ja käytöstä sekä puun kaskadikäytön tärkeydestä on yhteinen, mutta metsäluonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus herätti keskustelua.

Metsä Group järjesti roundtable-tilaisuuden toista kertaa saadakseen biotalouden keskeiset toimijat saman pöydän ääreen. Tilaisuuteen osallistui ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja luonnonsuojelujärjestöjen edustajia. Kiinnostavien alustusten jälkeen keskustelu kävi vilkkaana. Kuva: Metsä Group

Biotalous hallituksen kärkihankkeita

Metsäteollisuudella on positiivinen ongelma maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston ylijohtaja Juha Niemelän mukaan: puuta kasvaa metsissämme enemmän kuin sitä käytetään, mutta miten puu saadaan metsistä liikkeelle.

Niemelä korosti biotalouden olevan hallituksen kärkihankkeita. Kärkihankkeessa huomioidaan biotalous kokonaisuutena eli sekä taloudellinen hyvinvointi että metsien kestävä käyttö.

Puunkäyttö pohjoisessa teollista, etelässä polttoon

Johtaja Petteri Pihlajamäki Pöyryltä kertoi maailmanlaajuisesti metsäteollisuussektorista sekä Suomen vahvuuksista. Hänen mukaansa juuri suomalainen metsien omistamisen ja käytön malli on ainutlaatuinen, sillä perhemetsäomistajuudella tuodaan paras lisäarvo ja eniten hyvinvointia yhteiskunnalle. Pihlajamäki kertoi, että teollinen puunkäyttö keskittyy pohjoisen havumetsiin ja eteläisen pallonpuoliskon istutusmetsiin. Istutusmetsistä esimerkiksi eukalyptussellu menee teolliseen käyttöön, mutta kuitenkin erittäin merkittävä osa eteläisestä puuntuotannosta menee polttopuuksi.

- Puun materiaalikäyttö on tehokkainta juuri pohjoisessa, missä myös sivuvirrat hyödynnetään tehokkaasti jo nyt ja uusia ratkaisuja kehitetään koko ajan, Pihlajamäki sanoi. Hän myös totesi merkittävimpien bioinnovaatioiden tulevan pohjoisesta.

Järjestöt peräänkuuluttavat monimuotoisuuden parempaa huomioimista

Suomen Luonnonsuojeluliiton vt. toiminnanjohtaja Leo Stranius kaipaisi Suomen metsäteollisuudelta enemmän tuotekehitystä ja innovaatioita, puun kaskadikäyttöä ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamista.

Stranius ehdotti muun muassa luonnonsuojelurahoituksen palauttamista vuoden 2015 tasolle, metsien lahopuumäärän lisäämistä, metsälain ja metsätuholain korjaamista sekä avohakkuista luopumista. Hänen mukaansa pitää varmistaa, että monimuotoisuus huomioidaan myös bioenergian tuotannossa.

Myös WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder peräänkuulutti monimuotoisuuden parempaa huomioimista, mutta kiitteli Metsä Groupin resurssiviisasta tapaa tuottaa bioenergiaa tuotannon sivuvirroista ainespuun sijaan. ”Arvokasta puuta ei pitäisi käyttää suoraan polttoaineiden tuotantoon vaan ensisijaisesti korkeamman lisäarvon tuotteisiin”, Rohweder linjasi. Kuva: Metsä Group

Toiveena toimivat biotalousmarkkinat

EU-parlamentin suomalaisjäsenen Henna Virkkusen viesti oli selkeä.

- EU-maista metsätalous on tärkein Suomelle. Kuitenkin olisi erittäin tärkeää, että koko Euroopan biotalous toimisi markkinaehtoisesti.

Hänen mukaansa Euroopassa ei tehdä tällä hetkellä yhtään investointia energiaan ilman erilaisia tukia. Toisaalta metsien käyttö herättää keskustelua; EU:ssa ei useinkaan tiedetä, että metsiä voidaan käyttää kestävällä tavalla.

Vilkasta keskustelua

Keskustelu kävi alustusten jälkeen vilkkaana. Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Tomi Salo muistutti, että monimuotoisuuden parantuminen kytkeytyy aina metsäluonnon muutosprosesseihin.

- Suomessa prosessit ovat tunnetusti hitaita, joten hidasta on myös monimuotoisuuden parantuminen.

Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylän mukaan sertifiointi on hyvä keino kertoa kestävästä metsänhoidosta ja sen markkinaperusteisista tarpeesta.

- Siinä huomioidaan myös monimuotoisuus, Mäntylä perusteli.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuksesta vastaava ylijohtaja Johanna Buchert muistutti, että metsiä pitää jatkuvasti sekä hoitaa että käyttää.

- Huolestuttava esimerkki metsien kohtalosta on nähty Kanadassa, missä hyönteistuhot ja metsäpalot ovat tehneet paljon vahinkoa.

Tilaisuutta Metsä Groupin puolesta isännöivät Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä ja kestävän kehityksen ja edunvalvonnan johtaja Riikka Joukio.

Muut osallistujat olivat:
Paloma Hannonen, suojeluasiantuntija, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Päivi Janka, hallitusneuvos, energiaosasto, työ- ja elinkeinoministeriö
Marja Kokkonen, metsäneuvos, maa- ja metsätalousministeriö
Maarit Loiskekoski, neuvotteleva virkamies, ympäristöministeriö
Raisa Mäkipää, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus
Karoliina Niemi, EU-metsäasioiden päällikkö, Metsäteollisuus
Jussi Nikula, ohjelmapäällikkö, ilmasto ja energia, WWF Suomi
Timo Tanninen, ylijohtaja, luontoympäristöosasto, ympäristöministeriö

Tilaisuuden moderoi Jarno Forssell, Senior Advisor, Pohjoisranta Burson-Marsteller.

comments powered by Disqus
Palaa etusivulle