Iso askel kohti suljettua kemikaalikiertoa

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan soodakattilan viereen noussut sininen rakennus pitää sisällään maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisen rikkihappolaitoksen.

”Rikkihappoa ei ole nimittäin aiemmin tuotettu sellutehdasympäristössä Ruotsissa 1990-luvulla hetkellisesti toiminutta pilottilaitosta lukuun ottamatta”, selventää biotuotetehtaan talteenottolinjan projektipäällikkö Jukka Kiuru.

Biotuotetehtaan rikkihappolaitoksen laiteasennukset ovat jo valmistuneet. Parhaillaan käynnissä ovat sähkö- ja instrumentointiasennukset sekä komissiointityöt. Laitos valmistuu suunnitelmien mukaisesti kesäkuun puolivälissä.

”Suunnittelu ja rakentaminen on ollut mielenkiintoista ja haastavaa, koska materiaaleilta ja ratkaisuilta vaaditaan poikkeuksellista kestävyyttä esimerkiksi korroosiota vastaan”, Kiuru kuvailee.

Etualan sininen rikkihappolaitos tulee polttamaan kaikki sellutehtaalta tulevat hajukaasut. Tarvittaessa hajukaasut voidaan polttaa tehokkaasti myös soodakattilassa. Rikkihappolaitoksella on käynnissä komissiointivaihe, ja se valmistuu kesäkuun puolivälissä. Kuvat: Metsä Group

Merkittäviä ympäristöetuja
Rikkihappolaitoksen ansiosta biotuotetehtaan kemikaalikierrosta muodostuu aiempaa suljetumpi ja esimerkiksi sulfaattipäästöt vesistöihin voidaan minimoida.

”Käytämme laitoksen tuottaman rikkihapon biotuotetehtaalta, joten myös kemikaalien kuljetustarve kiskoilla ja maanteillä vähenee merkittävästi”, Kiuru huomauttaa.

Rikkihappolaitoksen ansiosta biotuotetehtaan kemikaalikierrosta muodostuu aiempaa suljetumpi.

Rikkihappo on maailmalla yleinen ja suhteellisen edullinen kemikaali, mutta huomattavat ympäristöedut tekevät laitoksen rakentamisesta biotuotetehtaan yhteyteen järkevää.

”Tämän vuoksi uskon rikkihappolaitosten yleistyvän sellutehtaiden yhteydessä muuallakin.”

Projektipäällikkö Jukka Kiurun mukaan suurin haaste rikkihappolaitoksen suunnittelussa ovat olleet materiaalit, sillä niiden on kestettävä erittäin hyvin korroosiota. Siksi rikkihapposäiliö on valmistettu lasikuidusta. Laitoksen tuottama rikkihappo tulee olemaan noin 65-prosenttista.

Rikkihappoa hajukaasuista
Rikkihappo valmistetaan biotuotetehtaan soodakattilalta tulevista hajukaasuista.

”Rikkihappolaitoksessa kaasut poltetaan hajukaasukattilassa. Rikkiyhdisteiden palaessa syntyy rikkidioksidia (SO2), josta tehdään konvertterin avulla rikkitrioksidia (SO3). Kun siihen lisätään vettä, syntyy rikkihappoa (H2SO4)”, pelkistää Kiuru prosessin.

Myös kemikaalien kuljetustarve kiskoilla ja maanteillä vähenee merkittävästi.

Tehtaan hajupäästöihin rikkihappolaitoksella ei ole suoranaista vaikutusta.

”Tämä johtuu siitä, että biotuotetehdas saadaan jo huippumodernin soodakattilan ansiosta lähes täysin hajuttomaksi.”

Kolme mahdollista käyttökohdetta
Rikkihappoa tulee valmistumaan noin 50 tonnia, eli yksi rekkalasti, vuorokaudessa. Sitä käytetään biotuotetehtaalla ensisijaisesti mäntyöljyn palstoitukseen, joka tarkoittaa mäntyöljyn erottamista haihduttamolta otettavasta suovasta.

”Alkuvaiheessa valmistamme reilut puolet biotuotetehtaan tarvitsemasta rikkihaposta itse, mutta laitos on mitoitettu siten, että biotuotetehdas voi olla jatkossa omavarainen rikkihapon osalta”, Kiuru toteaa.

Rikkihappoa tulee valmistumaan noin 50 tonnia eli rekkalastillinen vuorokaudessa.

Kun tuotanto pääsee vauhtiin, voidaan rikkihappoa hyödyntää todennäköisesti myös klooridioksidin valmistuksessa.

”Kolmas mahdollinen käyttökohde liittyy ligniiniin. Jos sitä aloitetaan tulevaisuudessa erottamaan, niin prosessissa tarvitaan rikkihappoa.”

Lue lisää: Sopimus rikkihappolaitoksesta vie Metsä Groupin biotuotetehtaan merkittävästi kohti suljettua kemikaalikiertoa

comments powered by Disqus
Palaa etusivulle