Biotuotetehtaan rakentajat: Biotuotetehtaan konsepti avaa kentän kumppaneille

Metsä Groupin Äänekoskelle valmistuva biotuotetehdas on energiatehokas ekosysteemi, joka luo puitteet monenlaisten yritysten toiminnalle.

Biotuotetehtaan johtajalla Camilla Wikströmillä on takanaan useiden vuosien kokemus Äänekosken nykyisen sellutehtaan johtamisesta, mutta nyt hän on uudenlaisen haasteen edessä.

”On erilaista johtaa käyvää tehdasta, kuin käynnistää uutta laitosta. Sanoisin, että olen koko ajan oppimiskäyrällä, mutta aivan innoissani tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta”, Wikström luonnehtii hymyillen.

Biotuotetehdas on energiatehokas ekosysteemi, joka luo puitteet monenlaisten yritysten toiminnalle.

Äänekoski ja Wikströmin parakkitoimiston ikkunasta avautuva tehdasalue ovat ehtineet tulla Kristiinankaupungista kotoisin olevalle naiselle hyvin tutuiksi.

”Olen työskennellyt Metsä Fibrellä vuodesta 2002 lähtien. Ensin asiakasrajapinnassa erilaisten tuotekehitystehtävien parissa ja vuonna 2009 aloitin tehtaanjohtajana”, Åbo Akademissa diplomi-insinööriksi opiskellut Wikström kertoo.

 

Henkilöstö koulutetaan uusiin tehtäviin

Viime syksystä lähtien Wikström on työskennellyt täysipainoisesti biotuotetehdasprojektissa. Ennen tehtaan käynnistymistä yksi hänen tärkeimmistä tehtävistään on vastata biotuotetehtaan henkilöstön osaamisesta, koulutuksesta ja toimintamallista.

”Työntekijämäärä ei juuri muutu nykyisestä, mutta työtehtävät ja toimintamallit muuttuvat.”

Uusi tehdas käynnistetään vuoden 2017 kolmannella kvartaalilla.

”Meillä on osaava henkilöstö, joten olen vakuuttunut, että onnistumme tässä. Odotan itsekin innolla sitä, että saamme biotuotetehtaalta ensimmäisen sellupaalin konkreettisesti käsiimme.”

Camilla Wikström on siirtynyt taustalla näkyvän Metsä Fibren nykyisen sellutehtaan johtajan tehtävästä biotuotetehtaan johtajaksi. Biotuotetehtaan toimintamallien ohella Wikströmin toimenkuvaan kuuluu sidosryhmäyhteistyö. Esimerkiksi Äänekosken kaupungin kanssa yhteydenpito on tiivistä. Kuvat: Metsä Group

 

Energiatehokkuus uudelle tasolle

Wikströmin mukaan biotuotetehtaan suunnittelussa yksi keskeisistä lähtökohdista on ollut ympäristösuorituskyky.

”Toimimme nykyisen tehtaan ympäristöluvan päästörajojen puitteissa. Vaikka tuotanto kasvaa yli kaksinkertaiseksi, ei vesistöihin aiheutuva kuormitus tule merkittävästi lisääntymään.”

Biotuotetehdaskonseptin ydin on, että tehdas hyödyntää kaikki materiaalit, raaka-aineet ja sivuvirrat sataprosenttisesti.

Biotuotetehdaskonseptin ydin on, että tehdas hyödyntää kaikki materiaalit, raaka-aineet ja sivuvirrat sataprosenttisesti.

”Tehtaan energiatehokkuus tulee nousemaan aivan uudelle tasolle. Minimoimme käyttämämme energian määrän, ja vastaavasti tuotamme sitä markkinoille mahdollisimman paljon.”

Tehdas tulee tuottamaan biosähköä 1,8 terawattituntia, joka vastaa noin 2,5 prosenttia koko maan sähköntuotannosta.

”Yli puolet tuottamastamme sähköenergiasta menee myyntiin”, Wikström kertoo.

Lisäksi tehdas valmistaa tuotekaasua ja rikkihappoa omiin tarpeisiinsa. Mäntyöljy ja tärpätti puolestaan myydään muun muassa maaliteollisuuden käyttöön.

”Lisäksi myymme osan puun kuoresta energiakäyttöön.”

 

”Kuljemme kehityspolulla”

Biotuotetehtaan konsepti on tarkoin suunniteltu, mutta Wikströmin mukaan se ei suinkaan ole vielä valmis.

”Konsepti tulee elämään ja kehittymään jatkuvasti tehtaan valmistuttuakin. Kuljemme kehityspolulla ja olemme avoimia uusille ehdotuksille ja ideoille.”

Biotuotetehdaskonsepti tulee elämään ja kehittymään jatkuvasti tehtaan valmistuttuakin.

Biotuotetehtaassa konkretisoituu uusi ajattelutapa, jossa erilaiset yritykset tuottavat toisilleen ja asiakkailleen lisäarvoa ja uusia tuotteita. Yksi esimerkki uudenlaisesta yhteistyöstä on EcoEnergy SF Oy:n biokaasulaitos, joka hyödyntää biotuotetehtaan lietteitä raaka-aineenaan.

”Tulevaisuuden mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi sellusta valmistettavasta tekstiilikuidusta sekä biokomposiitista. Myös ligniinin hyödyntämisessä on potentiaalia”, Wikström kuvailee.

 

Sellun kysyntä kasvaa

Biotuotetehtaan päätuotteelle, kotimaisesta puusta valmistetulle havu- ja koivusellulle, Wikström vakuuttaa löytyvän kysyntää maailmalta. Kun nykyinen tehdas tuottaa sellua noin 500 000 tonnia vuodessa, tulee määrä nousemaan uudella tehtaalla 1,3 miljoonaan tonniin.

Merkittävä osa sellusta tulee menemään vientiin. Kysyntä kasvaa etenkin Kiinassa.

”Merkittävä osa sellusta tulee menemään vientiin. Kysyntä kasvaa etenkin Kiinassa, jossa pehmopapereiden käyttö yleistyy nopeasti elintason noustessa. Myös pakkauskartonkien käyttö lisääntyy edelleen muun muassa verkkokaupan kasvun takia”, Wikström kertoo.

Jyväskylän Palokassa perheineen asuva Camilla Wikström vakuuttaa työasioiden haihtuvan yleensä mielestä puolen tunnin kotimatkan aikana. ”Töissä ratkotaan biotuotetehtaan haasteita, kotona puolestaan kahden teini-ikäisen tuomia haasteita”, Wikström naurahtaa.

Camilla Wikström (46)
Kotipaikka: Jyväskylä
Tehtävä: Biotuotetehtaan johtaja
Työura: Ennen biotuotetehdasprojektia Metsä Fibren Äänekosken tehtaan johtaja vuodesta 2009. Metsä Fibrellä mm. erilaisissa tuotekehitystehtävissä vuodesta 2002. Sitä ennen kemikaalitoimittajan palveluksessa
Koulutus: Diplomi-insinööri
Perhe: Aviomies ja kaksi teini-ikäistä lasta
Harrastaa: Mökkeilyä, lenkkeilyä ja ruoanlaittoa. Lukee paljon, edellinen kirja Anna Janssonin dekkari

 

Biotuotetehtaan rakentajat on sarja, jossa esitellään Metsä Groupin uuden sukupolven biotuotetehtaan rakentajia ja kerrotaan heidän työstään Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin parissa. Biotuotetehtaan rakentajat on ilmestynyt vuoden 2016 aikana verkkosivuillamme, ja tämä on juttusarjan viimeinen osa. 

Sarjassa työstään ovat kertoneet projektijohtaja Timo Merikallio, rakennuspäällikkö Pekka Salomaa, hallintojohtaja Juha Pesonen, projektipalveluiden johtaja Ossi Puromäki, tekninen johtaja Pertti Lehmonen, kuitulinjan projektipäällikkö Kari Koskinentalteenottolinjan projektipäällikkö Jukka Kiuru ja ympäristöpäällikkö Sari Tupitsa

comments powered by Disqus
Palaa etusivulle