Biotuotetehtaan puuhuoltoa viimeistellään

Metsä Groupissa on suunniteltu perusteellisesti erilaisia vaihtoehtoja punniten, miten 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa kuitupuuta ja haketta käyttävän biotuotetehtaan puuhuolto hoidetaan. Puun lisäys on merkittävä, sillä se nostaa kuitupuun käyttöä maassamme 10 prosenttia. Tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti on luottavaisin mielin.

Biotuotetehtaan häiriöttömän puuhuollon varmistamiseksi on rakennettu terminaaliverkosto.

”Kun biotuotetehdas saadaan täyteen tuotantoon, se käyttää puuta 250–300 puutavara-autollista ja neljä junalastia päivittäin. Melko ahtaalle tehdasalueelle puuta ja haketta ei voida paljon varastoida. Siksi tehtaan häiriöttömän puuhuollon varmistamiseksi on rakennettu terminaaliverkosto, josta käsin puuta syötetään tehtaalle.”

Tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti sanoo, että omistajajäsenten aktiivinen ja tasainen puuntarjonta takaa sen, että konsernin kaikkien tuotantolaitosten puuhuolto pystytään hoitamaan suunnitelmallisesti ja tehokkaasti. Kuvat: Metsä Group

Terminaaleista neljä on meno-paluuterminaaleja

Puukuljetusten puskureina toimii 15 terminaalia, joista suurin osa sijaitsee 100–150 kilometrin etäisyydellä Äänekoskelta. Sitä lähempää puut ajetaan pääsääntöisesti suoraan tehtaalle. Kumipyörillä puusta liikkuu noin viisi miljoonaa kuutiometriä, loput tuodaan kauempaa junalla.

Metsä Groupilla on toki ollut tähänkin saakka käytössä terminaaleja eri puolilla maata puiden välivarastointiin. Eniten niitä tarvitaan kelirikkokaudella, jota ennen puut tuodaan odottamaan kuljetusta tuotantolaitokselle.

Puukuljetusten puskureina toimii 15 terminaalia, joista suurin osa sijaitsee 100–150 kilometrin etäisyydellä Äänekoskelta.

”Suuri osa näistä parin hehtaarin suuruisista 15 terminaalista on entisillä välivarastopaikoilla. Ne sijaitsevat maantieteellisesti sellaisissa paikoissa, jonne puuta on helppo tuoda metsäteiden varsilta ja kuljettaa sieltä Äänekoskelle.”

”Terminaaleista neljä on meno-paluuterminaaleja, joissa varastoidaan Metsä Fibreä varten sekä tukkeja että kuitupuuta. Kun esimerkiksi Vilppulan sahalle tuodaan tukkeja, auton kyydissä voi olla myös kuitua, joka puretaan terminaaliin. Sieltä toinen kuljetusyrittäjämme nappaa täyden kuitupuulastin ja vie sen Äänekoskelle”, Alarautalahti kertoo esimerkin.

Terminaaliverkosto ympäröi Äänekoskea 100–150 kilometrin etäisyydellä. 15 terminaalia toimii puskurina varmistamassa, että biotuotetehdas saa raaka-ainetta yötä päivää, ympäri vuoden.

Viikonloppuisin 10 junalastia

Terminaaliverkostoa operoi kaksi kokenutta logistiikkayrittäjää, jotka ovat tehneet pitkään yhteistyötä Metsä Groupin kanssa. Äänekoskelta länteen sijaitsevia terminaaleja operoi seinäjokelainen Kuljetus Haavisto Oy ja idän puolen terminaaleja joutsenolainen Szepaniak Oy.

”Suunnitellussa toimintamallissa nämä yritykset vastaavat siitä, että puuta saadaan kumipyörillä tehtaalle myös lauantaisin ja sunnuntaisin, jolloin puunkuljetukset vääjäämättä hiljentyvät työaikalain noudattamisen ja viikonlopputyön kalleuden takia. Biotuotetehtaalle tuodaan puuta viikonlopun aikana 10 junalastillista, mikä vastaa vajaan vuorokauden puunkäyttöä.”

Suurin haaste Alarautalahden mukaan syntyy siitä, ettei tehdasalueelle mahdu kovin suurta raaka-ainevarastoa. ”Se on vain vähän suurempi kuin Rauman sellutehtaalla, vaikka puuta käytetään biotuotetehtaalla tuplasti enemmän.”

”Kun vielä nelostien rakentaminen Äänekosken tienoolla kestää vuoden 2018 lopulle asti, logistinen haasteemme on kova, muttei ylivoimainen. Pystymme hiomaan toimintatapojamme tehtaan käynnistymisen jälkeen siihen saakka, kunnes se pääsee täyteen tuotantoon ensi vuoden puolella.”

 

Ei vielä suurta rytminmuutosta

Vaikka puuta ostetaan tänä vuonna selvästi viimevuotista enemmän, hakkuiden määrä ei vielä kovin paljon nouse. ”Kun biotuotetehdas kolmannella vuosineljänneksellä käynnistyy, se ei heti alkuvaiheessa niele huomattavasti enemmän puuta kuin nykyinen sellutehdas tällä hetkellä tekee.”

Loppuvuosi sujuu Alarautalahden mukaan vielä ilman suurta rytminmuutosta. Puuvirtojen suunnat alkavat kuitenkin pikkuhiljaa muuttua. Kun havukuitupuun käyttö lisääntyy jatkossa merkittävästi, sitä kuljetetaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalta enemmän Äänekoskelle. Näin ollen Metsä Fibren Kemin sellutehtaalle tarvitaan enemmän puuta Lapin alueelta.

Loppuvuosi sujuu vielä ilman suurta rytminmuutosta.

Vasta ensi vuoden kesän jälkeen tapahtuu Alarautalahden mukaan selkeä rytminmuutos. Heti alkusyksystä alkaen puunkorjuu ja kuljetukset pyörivät täysillä.

”Omistajajäsenten aktiivinen ja tasainen puuntarjonta takaa sen, että pystymme hoitamaan konsernin kaikkien tuotantolaitosten puuhuollon suunnitelmallisesti ja tehokkaasti, vaikka puun toimitusmäärät kasvavat merkittävästi.”

Vaikka puuta ostetaan tänä vuonna selvästi viimevuotista enemmän, hakkuiden määrä ei vielä kovin paljon nouse.

 

comments powered by Disqus
Palaa etusivulle