Biotuotetehdas näyttää suunnan hiilineutraalille yhteiskunnalle

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehdas on kaikkien aikojen suurin metsäteollisuusinvestointi Euroopassa. 1,2 miljardin euron arvoinen hanke pohjautuu sellun kysynnän kasvuun maailmalla.

”Meistä jokainen käyttää sellupohjaisia tuotteita 15–20 kertaa päivässä. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa voimakkaasti maailmanlaajuisesti ja etenkin kehittyvissä talouksissa, kuten Kiinassa”, taustoitti Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä biotuotetehtaalla 7. maaliskuuta 2017 järjestetyssä valtakunnallisessa mediatapaamisessa.

Sellupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa voimakkaasti maailmanlaajuisesti. 

Tämän vuoden kolmannella kvartaalilla käynnistyvän biotuotetehtaan vuosituotanto tulee olemaan 1,3 miljoonaa tonnia sellua. Erittäin keskeisessä roolissa on myös uusiutuvan energian tuotanto.

”Metsä Fibren liikevaihto nousee tehtaan käynnistyttyä 1,6 miljardista yli kahteen miljardiin euroon. Tehtaan tuotantovaiheen työllisyysvaikutukset ovat yhteensä yli 61 000 henkilötyövuotta.”

Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä kertoi Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalla järjestetyssä valtakunnallisessa mediatapaamisessa muun muassa investoinnin vaikutuksista Suomen kansantalouteen. Kaikkiaan Metsä Group investoi Suomeen vuosina 2015–2017 noin kaksi miljardia euroa. Kuvat: Metsä Group

 

Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa

Äänekosken teollinen ekosysteemi kehittyy biotuotetehtaan myötä entisestään, ja se mahdollistaa raaka-aineiden ja sivuvirtojen hyödyntämisen 100-prosenttisesti.

”Suomalaiset kestävästi hoidetut metsät toimivat hiilinieluna. Koko biotuotetehtaan konsepti tukee kehitystä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa”, kuvaili Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn.

Hiilen kiertoon voidaan vaikuttaa myös valmistamalla sellusta yhä pitkäikäisempiä tuotteita, kuten kartonkia sekä hyödyntämällä puuta esimerkiksi rakentamismateriaalina.

Suomalaiset kestävästi hoidetut metsät toimivat hiilinieluna.

”Hieno esimerkki on myös sellusta valmistettu tekstiilikuitu, jota teemme jo koelaitosmittakaavassa. Uskon, että viiden vuoden kuluttua biotuotetehtaan yhteydessä voi toimia tekstiilikuitulaitos.”

”Sellusta valmistetulla tekstiilikuidulla on hyvä potentiaali korvata puuvilla vaatteiden materiaalina”, uskoo Metsä Fibren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn.

Aikataulu ja budjetti pitävät

Biotuotetehtaan rakentamisesta vastaava projektijohtaja Timo Merikallio vakuutti projektin etenevän suunnitellusti aikataulussa ja budjetissa.

Meillä on matala organisaatio ja sitoutunut henkilöstö.

”Työmaavahvuus on nyt noin 3 000 henkilöä ja töiden painopiste on asennuksissa. Tammikuussa olemme aloittaneet osastoittain etenevän koekäyttö- ja testausvaiheen.”

Samaan aikaan käyvän tehtaan henkilöstö kouluttautuu aktiivisesti uusiin haasteisiin.

”Meillä on matala organisaatio ja sitoutunut henkilöstö. Oppimaan motivoi myös se, että jokainen voi vaikuttaa tulevan työnsä sisältöön”, kertoi biotuotetehtaan johtaja Camilla Wikström.

 

Terminaalit turvaavat puuhuollon

Puunkorjuu biotuotetehtaalle käynnistyy Metsä Groupin puukauppa ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälän mukaan toden teolla keväällä. Vuosittain tehdas käyttää kuitupuuta 6,5 miljoonaa kuutiota.

Puuterminaaliverkosto tasaa puunkorjuun kausivaihteluita ja sujuvoittaa kuljetuksia.

”Havukuitupuun hakkuumahdollisuuksia on mahdollista lisätä kestävästi jopa seitsemän miljoonaa kuutiometriä. Puukaupassa on hyvä vire ja uskon vakaasti, että puu saadaan liikkeelle.”

Viisi miljoonaa kuutiota biotuotetehtaan käyttämästä puusta toimitetaan perille kumipyörillä, loput 1,5 miljoonaa kuutiota junalla, kertoo Metsä Groupin puukauppa ja metsäpalveluiden johtaja Yrjö Perälä.

Puunhankintamäärät kasvavat etenkin Äänekoskelta pohjoisen suuntaan. Tehtaalle tullaan tuomaan päivittäin 240 rekkakuormaa ja neljä täyspitkää junaa kuitupuuta.

”Olemme rakentaneet 15 terminaalia käsittävän verkoston, joka tasaa puunkorjuun kausivaihteluita ja sujuvoittaa kuljetuksia.”

 

comments powered by Disqus
Palaa etusivulle